INOCYBE- suku, Risakas, Tråding
Sidentråding, Inocybe geophylla , INOCYBACEAE ( Toinen luokittelu: CREPIDOTACEAE), AGARICALES
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkorisakas
HUS: Ohjeet kuten myrkkymalikassa. Voi aiheuttaa
30 min. - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. hikoilua,
syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet
kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos
oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa
lääkäriin.
Päivitys 8.9. 2014
Visar inlägg med etikett INOCYBACEAE. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett INOCYBACEAE. Visa alla inlägg
måndag 8 september 2014
Suippurisakas, Topptrådskivling , Inocybe rimosa (fastigiata), INOCYBACEAE
INOCYBE-suku, Risakas, Trådskivling
Topptrådskivling, Inocybe rimosa, entinen nimi Inocybe fastigiata ,
INOCYBACEAE
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippurisakas
http://sv.wikipedia.org/wiki/Topptr%C3%A5dskivling
( Tässä ruots.,Wikipedia lähteessä käytetään CORTINARIACEAE , täytyy tarkistaa, voi olla virhe)
Ruotsalainen lähde kuvaa tästä sientä listassa: http://www.acc.umu.se/~saasha/giftsvam/gsvamp.htm#topptraadskivling)
HUS: Suippurisakas voi aiheuttaa 30 min. - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina ( kuten myrkkymalikalla) mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin.
Päivitys 8.9. 2014
Topptrådskivling, Inocybe rimosa, entinen nimi Inocybe fastigiata ,
INOCYBACEAE
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippurisakas
http://sv.wikipedia.org/wiki/Topptr%C3%A5dskivling
( Tässä ruots.,Wikipedia lähteessä käytetään CORTINARIACEAE , täytyy tarkistaa, voi olla virhe)
Ruotsalainen lähde kuvaa tästä sientä listassa: http://www.acc.umu.se/~saasha/giftsvam/gsvamp.htm#topptraadskivling)
HUS: Suippurisakas voi aiheuttaa 30 min. - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina ( kuten myrkkymalikalla) mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin.
Päivitys 8.9. 2014
Myrkkyrisakas, Gifttråding, Inocybe erubescens, INOCYBACEAE , Risakkaat, INOCYBE
Inocybe- suku, risakkaat, trådingar
Gifttråding, Inocybe erubescens , INOCYBACEAE ( Tai toinen luokitus CREPIDOTACEAE)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkkyrisakas
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gifttr%C3%A5ding
HUS: Myrkkyrisakas voi aiheuttaa 30 min. - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Myrkkymalikka on kauttaaltaan valkea sieni, joka kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa mm. puistonurmikoilla.Päivitys 8.9. 2014
RISAKKAAT yleensä, INOCYBE suku Trådingar http://sv.wikipedia.org/wiki/Inocybe
Risakkaat (Inocybe) on helttasienisuku. Risakkaat ovat yleensä ruskealakkisia ja pienehköjä. Ne ovat yleisiä ja runsaita kesästä loppusyksyyn koko Suomessa. Hyviä kasvupaikkoja ovat muun muassa vanhat, sammaloituneet nurmet.[1]
Eräät risakkaat sisältävät muskariini-nimistä hermomyrkkyä, joka aiheuttaa muun muassa ohi menevää pahoinvointia ja hikoilua. Sienten tiedetään aiheuttaneen ainakin yhden kuolemantapauksen. Risakkaita on vaikea sekoittaa ruokasieniin, mutta lapsia ne voivat houkutella.[1][2]
Risakkaat ovat herkkiä ympäristön muutoksille ja kolme niistä onkin luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Esimerkiksi niille sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet maatalouden muuttuessa. Jotkut risakkaat ovat olleet riippuvaisia kalkkipölystä ja menestyneet sen tuottajan ollessa lähistöllä, mutta tällaiset luokitellaan pikemminkin satunnaisiksi tulokkaiksi.[3]
Risakkaat voi helpoiten sekoittaa tympösiin (Hebeloma) tai seitikkeihin (Cortinarius).
Päivitys 8.9. 2014
Gifttråding, Inocybe erubescens , INOCYBACEAE ( Tai toinen luokitus CREPIDOTACEAE)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkkyrisakas
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gifttr%C3%A5ding
HUS: Myrkkyrisakas voi aiheuttaa 30 min. - 2 tunnin viiveellä keskushermosto-oireina mm. hikoilua, syljen- ja kyynelvuotoa sekä pahoinvointia ja ripulia. Usein oireet kestävät vain parisen tuntia eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Jos oireet pitkittyvät tai ne ovat rajuja, potilas tulee toimittaa lääkäriin. Myrkkymalikka on kauttaaltaan valkea sieni, joka kasvaa harvinaisena Etelä-Suomessa mm. puistonurmikoilla.Päivitys 8.9. 2014
RISAKKAAT yleensä, INOCYBE suku Trådingar http://sv.wikipedia.org/wiki/Inocybe
Risakkaat (Inocybe) on helttasienisuku. Risakkaat ovat yleensä ruskealakkisia ja pienehköjä. Ne ovat yleisiä ja runsaita kesästä loppusyksyyn koko Suomessa. Hyviä kasvupaikkoja ovat muun muassa vanhat, sammaloituneet nurmet.[1]
Eräät risakkaat sisältävät muskariini-nimistä hermomyrkkyä, joka aiheuttaa muun muassa ohi menevää pahoinvointia ja hikoilua. Sienten tiedetään aiheuttaneen ainakin yhden kuolemantapauksen. Risakkaita on vaikea sekoittaa ruokasieniin, mutta lapsia ne voivat houkutella.[1][2]
Risakkaat ovat herkkiä ympäristön muutoksille ja kolme niistä onkin luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Esimerkiksi niille sopivat kasvupaikat ovat vähentyneet maatalouden muuttuessa. Jotkut risakkaat ovat olleet riippuvaisia kalkkipölystä ja menestyneet sen tuottajan ollessa lähistöllä, mutta tällaiset luokitellaan pikemminkin satunnaisiksi tulokkaiksi.[3]
Risakkaat voi helpoiten sekoittaa tympösiin (Hebeloma) tai seitikkeihin (Cortinarius).
Päivitys 8.9. 2014
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)