Rouskut, Riskor, LACTARIUS, RUSSULACEAE

• Rouskut (useat, varsinkin raakoina)

Rousku-sieni,  Riska,  Lactarius, vuotaa maitiaista,jos viilletään, RUSSULACEAE

 HUS: Rouskut , useat, varsinkin raakoina,voivat äsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rouskut
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Riskor

Onko kanttarelli täysin vaaraton sieni? Kanttarellin sibaarihappo

Kaikki ovat yleisesti sitä mieltä, että kanttarelli on niin vaaraton, että sitä voi syödä aivan sinänsä ja ryöppäämättä ( keittämättä niin että  keittovesikin poistetaan).  Puolestani  pidän asiaa aina kyseenalaisena, koska kyse on SIENESTÄ. Ja niinpä tästä näkökohdasta etsin kanttarellien vaaroja.

 Suppilovahvero on nimeltään Cantharellus tubaeformis ja löytäähän sitä vikaa  kun sillä silmällä hakee, siitäkin Tämä vuosi 2012 on varsinkin suppilovahverovuosi.

Mutta miten sen vika  syntyy?
 Jos SIENI  itse  vaurioituu, se alkaa puolustautua ja muodostaa jotakin vauriota vastustavaa tai korjaavaa ainetta , siis "omatekosita antibioottiansa" ja se taas on ihmiselle potentiaalisesti vaarallinen- ellei toisin osoiteta-  ja ryöpätessä ( keittäessä) kyllä katoaa useistakin  sienistä- ei kaikista kuitenkaan.
Tästä saa  tietysti oivalluksen, että poimittujen kanttarellienkin  tulee olla moiteettomia, ei viallisia.

 Mikä tuo kantterellien itsepuolustusaine sitten on?
Tavallinen keltavahvero  CANTHARELLUS cibarius ja ruskeansävyinen suppilovahvero  CANTHARELLUS  tubaeformis tekevät  puolustuksekseen   rasvahappoa ( kertoo allaoleva artikkeli)
(1)  sibaarihappoa ( Cibaric acid)
(2)   10-hydroksi-9 deceeni happoa ( 10-hydrocy-8-decenoic acid).

Mutta kun näitä sienen itsepuolustusaineita  verrattiin  allaolevassa tutkimuksessa  maitorouskujen  (LACTARIUS)  vastaaviin itsepuolustusaineisiin, jotka   rakenteeltaan  kuuluvat vahvoihin  seskviterpeeneihin,  niin kanttarellien puolustusaineet olivat paljon miedompia  antimikrobiaktiivisuudelta  ja sytotoksisuudelta.

Mutageenisen  vaikutuksen olemassaoloa  etsittäessä havaittiin, että   sibaarihapolla ei ollut sellaista ja toisenkin kanttarelliperäisen rasvahapon suora mutageenisyys oli hyvin lievää.   Sibaarihappo tuhoutui keitettässä, joten keltavahveron käytöstä ei katsota  aiheutuvan mitään  riskiä sienten syöjille.

 LÄHDE: Hakusanalla "Cantharellus tubaeformis"

 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8657757
Sitaatti-
"Planta Med. 1996 Apr;62(2):181-3.  Assays of the biological activities of two fatty acid derivatives formed in the edible mushrooms cantharellus cibarius and C. tubaeformis as a response to injury.

Anke H, Morales P, Sterner O.

Cibaric acid (1) and 10-hydroxy-8-decenoic acid (2) are two fatty acid derivatives that are formed in the fruit bodies of Cantharellus cibarius (chanterelle) and C. tubaeformis as a response to injury. Unlike the potent defensive sesquiterpenes formed in injured fruit bodies of the pungent Lactarius species, compounds 1 and 2 only possess very weak antimicrobial and cytotoxic activity. Compound 2 was found to be a very weak direct-acting mutagen in the Ames test "

• Tietysti mitä cesiumiin ja sieniin tulee, siitä STUK antaa vuosittain  suosituksiaan sieniä runsaasti konsumoiville. Näissä 9:ssä  PubMed hakulöydössä on maininta  suppilovahverosta, että  se kuuluu niihin sieniin, jotka melko vahvasti konsentroivat cesiumia, jos sitä on saatavilla.

Cesiumia tietysti voi keittämällä vähentää, sekä  rajoittamalla sienten syönnin kokonaismäärää.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3660949
Päivitys 9.9. 2014