Tympöset, Fränskivlingar, Hebeloma-, STROPHARIACEAE, AGARICALES

• Tympönen

HEBELOMA-suku, tympöset, fränskivlingar, STROPHARIACEAE  , ACARICALES, Helttasieniä 
http://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4nskivlingar
(Toisen luokitelun mukaan  nämä tympöset katsotaan  Buktryfflar (Hymenogasteraceae) heimoon, ACARICALES). 

HUS:  Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Päivitys 8.9. 2014 

Punalahokka, Tegelröd slöjskivling, Hypholoma lateritum, STROPHARIACEAE, AGARICALES

• Punalahokka

Hypholoma-suku, lahokkaat Hypholoma lateritium  , Tegelröd slöjskivling, STROPHARIACEAE, AGARICALES , helttasieniä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punalahokka
http://sv.wikipedia.org/wiki/Tegelr%C3%B6d_sl%C3%B6jskivling
HUS: Punalahokka voi   ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Kts.myös  HYPHOLOMA-sukuun kuuluva  Kitkerälahokka   Svavelgul slojskivling,  Hypholoma fasciculare,

Myrkkynääpikkä, Gifthätting, Galerina marginata , STROPHARIACEAE

• Myrkkynääpikkä

Galerina- suku, nääpikät, hättingar 
Gifthätting, Galerina marginata, STROPHARIACEAE (On toinenkin  luokitus:
Buktryfflar (Hymenogasteraceae).
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Gifth%C3%A4tting
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkkyn%C3%A4%C3%A4pikk%C3%A4
 HUS: Myrkkynääpikkä Sisältää  samoja myrkyllisiä aineita kuin valkokärpässieni, mutta vähemmän. Voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Maistelussa riittää lääkehiilen antaminen. Jos sientä on syöty runsaammin, toimitetaan potilas lääkäriin. Sieni kasvaa muutaman lakin tuppaina havupuun lahokannoilla ja -rungoilla sekä lastukoissa. Joskus myrkkynääpikkä voidaan sekoittaa lehtipuun lahottajaan, syötävään koivunkantosieneen.

 Päivitys  8.9. 2014

Madonlakit, Slätskivlingar, Psilocybe-suku , STROPHARIACEAE, Agaricales( heltatsienet)

• Madonlakit
• Psilocybe.-suku 
•  http://fi.wikipedia.org/wiki/Madonlakit
• Slätskivlingar  http://sv.wikipedia.org/wiki/Sl%C3%A4tskivlingar
• Näistä merkittävin myrkkysieni on Suippumadonlakki. Toppslätskivling,  Psilocybe semilanceata
• Monissa tämän suvun sienissä on hallusinogeenisiä aineita. 
• Tieteellinen luokittelu

  Domeeni:	Aitotumalliset Eucarya
  Kunta:	Sienet Fungi
  Kaari:	Kantasienet Basidiomycota
  Alakaari:	Avokantaiset Agaricomycotina
  Luokka:	Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
  Alaluokka:	Agaricomycetidae
  Lahko:	Helttasienet Agaricales
  Heimo:	Strophariaceae
  Suku:	Madonlakit Psilocybe (Fr.) P. Kumm.[1]

Kitkerälahokka, Svavelgul slöjskivling, Hypholoma fasciculare, STROPHARIACEAE

• Kitkerälahokka

 HYPHOLOMA-suku, lahokkaat, Slöjskivlingar
 Svavelgul slöjskivling, Hypholoma fasciculare, STROPHARIACEAE
 http://www.svampguiden.com/art.asp?art=Hypholoma_fasciculare
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitker%C3%A4lahokka 
HUS:  Kitkerälahokka  voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Päivitys 8.9. 2014 

(Kts. myös HYPHOLOMA- sukuun kuuluva punalahokka, tegelröd slöjskivling  H. lateritium) 

Suippumadonlakki , Silokki, Toppslätskivling, Toppis, Psilocybe semilanceata, STROPHARIACEAE (Kaulussienet)

• Kaulussienet  STROPHARIACEAE

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaulussienet

 Katso: Suippumadonlakki, Psilocybe semilanceata, "Silokki" ,
 STROPHARIACEAE
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumadonlakki
Toppslätskivling (Psilocybe semilanceata), även kallad " toppis", är en i Sverige mindre allmän psilocybinsvamp (en grupp av psykedeliska svampar)

HUS: Suippumadonlakki sienen  syöminen voi aiheuttaa keskushermosto-oireina mm. sekavuutta, huimausta, hallusinaatioita ja oksentelua. Oireet alkavat yleensä 10 - 30 minuutin kuluessa sienen syömisestä, joten lääkehiilen antaminen ei yleensä tule kyseeseen. Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin.
Päivitys 7.9. 2014  ​

Isokaulussieni, Stor kragskivling, Stropharia hornemannii, STROPHARIACEAE

• Isokaulussieni

Stor kragskivling,  Stropharia hornemanni
STROPHARIACEAE ,
  http://fi.wikipedia.org/wiki/Isokaulussieni
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Stor_kragskivling

HUS:  Isokaulussieni  voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Päivitys 7.9. 2014