Ruotsalainen internetmedicin.se nostaa esiin jälleen tämän vuotuisen vaaranaiheen.
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=2333
söndag 7 september 2014
Harmaa mustesieni , Grå bläcksvamp, Coprinus atramentaria , PSATHYRELLACEAE
Grå bläcksvamp, Coprinus atramentaria , Coprinopsis, PSATHYRELLACEAE
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%A5_bl%C3%A4cksvamp
HUS: Harmaa mustesieni on nuorena hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyä. Yhdessä alkoholin kanssa se voi aiheuttaa 15 min. - 2 tunnin viiveellä antabusreaktion kaltaiset oireet (mm. kasvojen punoitus, pahoinvointi ja sydämentykytys). Oireet häviävät yleensä 2 - 4 tunnin kuluessa, ja lievissä reaktioissa yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
Ruotsalainen Wikipedia kertoo: tämän mustesienen sukuhaaraksi Coprinopsis ja heimoksi PSATHYRELLACEAE ja se on ilman alalajeja. Antrabusvaikutus kuvataan samassa lähteessä:
Grå bläcksvamp (Coprinopsis atramentaria) är en svampart.
Grå bläcksvamp ingår i släktet Coprinopsis, och familjen Psathyrellaceae. Inga underarter finns listade.
EVIRA-tieto: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/kasvikset/ruokasienet/myrkylliset+sienet/harmaamustesieni/
Päivitys 8.9. 2014
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%A5_bl%C3%A4cksvamp
HUS: Harmaa mustesieni on nuorena hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyä. Yhdessä alkoholin kanssa se voi aiheuttaa 15 min. - 2 tunnin viiveellä antabusreaktion kaltaiset oireet (mm. kasvojen punoitus, pahoinvointi ja sydämentykytys). Oireet häviävät yleensä 2 - 4 tunnin kuluessa, ja lievissä reaktioissa yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.
Ruotsalainen Wikipedia kertoo: tämän mustesienen sukuhaaraksi Coprinopsis ja heimoksi PSATHYRELLACEAE ja se on ilman alalajeja. Antrabusvaikutus kuvataan samassa lähteessä:
Grå bläcksvamp (Coprinopsis atramentaria) är en svampart.
Grå bläcksvamp ingår i släktet Coprinopsis, och familjen Psathyrellaceae. Inga underarter finns listade.
Antabuseffekt
Grå bläcksvamp innehåller coprin. Detta ämne blockerar ett steg i nedbrytningen av alkohol, så att blodet får ett överskott av acetaldehyd, som orsakar illamående. Det räcker med mycket små mängder av alkohol och små mängder av grå bläcksvamp för att förgiftningssymptom skall uppkomma. Symptomen kan komma redan efter 15 minuter, men det kan också hända att det dröjer en hel vecka. Den drabbade mår mycket dåligt, svettas med röda kinder medan örsnibbar och nässpetsen blir vita, annan hud blålila. Så vitt man vet finns inget fall med dödlig utgång. Normalt har man återhämtat sig efter ca 4 dagar, men överkänslighet för alkohol kan kvarstå länge.EVIRA-tieto: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/kasvikset/ruokasienet/myrkylliset+sienet/harmaamustesieni/
Päivitys 8.9. 2014
Suomessa saadaan vuosisadan sienisatoa!
Vikko siten alkoi tatit nousta, ne ovat runsaan sienilihan omaavia hyviä ruokasieniä. Aamulehti kertoo:
http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194924888480/artikkeli/herkkutatteja+alkoi+nousta+viime+viikolla+tallaisilta+paikoilta+loydat+parhaat+sienisadot.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194924888480/artikkeli/herkkutatteja+alkoi+nousta+viime+viikolla+tallaisilta+paikoilta+loydat+parhaat+sienisadot.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen
torsdag 4 september 2014
Cortinarius- suku, Seitikit, Spindlingar Spindelskivlingar
- Rynkad tofsskivling (C. caperatus)
- Anisnuppiseitikki (Cortinarius odorifer)Anisspindling (C. odorifer)
- Aprikoosiseitikki (Cortinarius armeniacus)Aprikosspindling (C. armeniacus)
- Haapaseitikki (Cortinarius lucorum)
- Hahtuvaseitikki (Cortinarius hemitrichus)
- Haisuseitikki (Cortinarius traganus)Bockspindling (C. traganus)
- Harmaapartaseitikki (Cortinarius canabarba)
- Heloseitikki (Cortinarius cinnabarinus)Cinnoberspindling(C. cinnabarinus)
- Hurmeseitikki (Cortinarius phoeniceus)
- Jauhonuppiseitikki (Cortinarius flavovirens)
- Jodiseitikki (Cortinarius obtusus)
- Juurtoseitikki (Cortinarius argutus)
- Jättiseitikki (Cortinarius praestans)
- Kaksivyöseitikki (Cortinarius bivelus)
- Kalvasnuppiseitikki (Cortinarius talus)
- Kampuraseitikki (Cortinarius fraudulosus)
- Kaneliseitikki (Cortinarius cinnamomeus)*
- Kangaslimaseitikki (Cortinarius collinitus)
- Kapeaseitikki (Cortinarius flexipes)Pelargonspindling (C. flexipes)
- Karhunseitikki (Cortinarius brunneus)
- Karvaslimaseitikki (Cortinarius vibratilis)
- Kastanjaseitikki (Cortinarius castaneus)
- Katkeroseitikki (Cortinarius amarescens)
- Kaunojalkaseitikki (Cortinarius calopus)
- Kaunonuppiseitikki (Cortinarius calochrous)
- Keltahelttaseitikki (Cortinarius croceus)
- Keltalimaseitikki (Cortinarius delibutus)
- Keltanuppiseitikki (Cortinarius fulmineus)
- Citronspindling (C. citrinus)
- Keltasäieseitikki (Cortinarius saniosus)
- Keltavyöseitikki (Cortinarius gentilis)*
- Kermaseitikki (Cortinarius leucophanes)
- Kimppuseitikki (Cortinarius sebaceus)
- Kirjomaltoseitikki (Cortinarius cyanites)
- Koivikkoseitikki (Cortinarius betuletorum)
- Koivuseitikki (Cortinarius anomalus)
- Korpiseitikki (Cortinarius tortuosus)
- Kultamyrkkyseitikki (Cortinarius callisteus)
- Kuparinuppiseitikki (Cortinarius orichalceus)
- Kuusiseitikki (Cortinarius caninus)
- Kyyhkyseitikki (Cortinarius saturninus)
- Kääpiöseitikki (Cortinarius bibulus)
- Laakamyrkkyseitikki (Cortinarius limonius)
- Laikkaseitikki (Cortinarius papulosus)
- Lanttunuppiseitikki (Cortinarius caesiocinctus)
- Lehtolimaseitikki (Cortinarius pumilus)
- Lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius orellanus)Orangebrun giftspindling (C. orellanus)*
- Lehtoseitikki (Cortinarius nemorensis)
- Leijonaseitikki (Cortinarius elegantior)
- Lepikkoseitikki (Cortinarius alnetorum)
- Leppäkorpiseitikki (Cortinarius helvelloides)
- Löyhkäseitikki (Cortinarius camphoratus)
- Malvaseitikki (Cortinarius malachius)
- Mantuseitikki (Cortinarius umbrinolens)
- Mesinuppiseitikki (Cortinarius multiformis)
- Monivyöseitikki (Cortinarius triumphans)
- Naurisseitikki (Cortinarius raphanoides)
- Nuijamyrkkyseitikki (Cortinarius tophaceus)
- Nuijaseitikki (Cortinarius varius)
- Nummilimaseitikki (Cortinarius mucosus)
- Oliiviseitikki (Cortinarius olivaceofuscus)
- Okraseitikki (Cortinarius ochrophyllus)Blekskivig spindling (C. ochrophyllus)
- Oranssinuppiseitikki (Cortinarius elegantissimus)
- Oranssisuomuseitikki (Cortinarius rubicundulus)
- Oravanseitikki (Cortinarius variecolor)
- Pajuseitikki (Cortinarius cinnamomeoluteus)
- Paljakkaseitikki (Cortinarius subtorvus)
- Pelargoniseitikki (Cortinarius paleaceus)
- Persiljaseitikki (Cortinarius sulfurinus)
- Porraslimaseitikki (Cortinarius trivialis)
- Posliiniseitikki (Cortinarius cumatilis)
- Puistoseitikki (Cortinarius balteatus)Bårdspindling (C. balteatus)
- Punakirjoseitikki (Cortinarius spilomeus)
- Punasuomuseitikki (Cortinarius bolaris)Brokspindling (C. bolaris)
- Punatyviseitikki (Cortinarius colus)
- Punavyöseitikki (Cortinarius armillatus)
- Purppurajalkaseitikki (Cortinarius porphyropus)
- Purppuranuppiseitikki (Cortinarius purpurascens)
- Pyökkiseitikki (Cortinarius anserinus)
- Rahkaseitikki (Cortinarius huronensis)
- Retikkaseitikki (Cortinarius scutulatus)
- Rikkinuppiseitikki (Cortinarius meinhardii)
- Risareunaseitikki (Cortinarius incisus)
- Ruostehelttaseitikki (Cortinarius fervidus)
- Ruskonuppiseitikki (Cortinarius rufoolivaceus)
- Rusotyviseitikki (Cortinarius roseolimbatus)
- Ryppylimaseitikki (Cortinarius elatior)
- Ryytiseitikki (Cortinarius percomis)
- Rämeseitikki (Cortinarius tubarius)
- Sahramiseitikki (Cortinarius sommerfeltii)
- Salolimaseitikki (Cortinarius stillatitius)
- Sappiseitikki (Cortinarius infractus)
- Savenruskea seitikki (Cortinarius decolorans)
- Savuseitikki (Cortinarius decoloratus)
- Setriseitikki (Cortinarius subtortus)
- Silkkiseitikki (Cortinarius alboviolaceus)
- Simanuppiseitikki (Cortinarius corrosus)
- Sinilimaseitikki (Cortinarius salor)
- Sininuppiseitikki (Cortinarius coerulescens)Blå lökspindling (C. caerulescens)
- Blekviolett spindling (C. alboviolaceus)
- Sinisukkaseitikki (Cortinarius evernius)
- Suippukaneliseitikki (Cortinarius croceoconus)
- Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus)Toppig giftspindling (C. rubellus)
- Sukkaseitikki (Cortinarius torvus)
- Sukkulaseitikki (Cortinarius duracinus)
- Suomuvyöseitikki (Cortinarius pholideus)
- Suviseitikki (Cortinarius erythrinus)
- Sysiseitikki (Cortinarius anthracinus)
- Tulihelttaseitikki (Cortinarius malicorius)
- Tummalakiseitikki (Cortinarius decipiens)
- Tummatäpläseitikki (Cortinarius scaurus)
- Tunkkaseitikki (Cortinarius hinnuleus)
- Tunturilimaseitikki (Cortinarius alpinus)
- Tuoksuseitikki (Cortinarius osmophorus)
- Vaaleatyviseitikki (Cortinarius dilutus)Blekfotad spindling (C. dilutus)
- Valjulimaseitikki (Cortinarius mucifluus)
- Valkovillaseitikki (Cortinarius laniger)
- Valkovyöseitikki (Cortinarius glandicolor)
- Vanujalkaseitikki (Cortinarius claricolor)
- Vaskiseitikki (Cortinarius saginus)
- Verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus)*
- Veriseitikki (Cortinarius sanguineus)Blodspindling(C. sanguineus)
- Viherseitikki (Cortinarius venetus)
- Viirunuppiseitikki (Cortinarius glaucopus)
- Viitaseitikki (Cortinarius uliginosus)
- Violettiseitikki (Cortinarius violaceus subsp. hercynicus)
Cortinarius species that may contain the orellanine toxin* include
- C orellanus, Cortinarius speciosissimus,*
- Cortinarius rainierensis, *
- Cortinarius callisteus,*
- Cortinarius gentilis (deadly cort; in Europe, gentle cort), *
- Cortinarius splendens,*
- Cortinarius cinnamomeus group*, and
- Cortinarius semisanguineus group*.
Etiketter:
Cortinarius,
orellanine*,
Seitikkä,
Spindelskivling,
Spindling
Erittäin runsassieninen syksy on alkanut 2014 Varottava myrkkysieniä valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki
Useita sienimyrkytyksiäkin on jo ehtinyt tapahtua.
GP antaa varoituksia kahdesta hyvin myrkyllisestä sienestä videon avulla valkoisesta kärpässienestä( Vit Flugsvamp, Amanita Virosa) ja suippumyrkkyseitikistä, Toppig Spindelskivling ,
http://www.gp.se/gptv#mUiWkcqY9e9eHPcq9TXvyw
Duodecim kertoo kolmesta vaarallisesta sienestä seuraavaa Toinen on AMANITACEAE lajeista ( kärpässienistä) ja toinen seitikkilajeista ( CORTINARIACEAE)
. Valkokärpässieni on ainoa Suomessa esiintyvä amatoksiineja sisältävä sieni, joka on aiheuttanut kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Kuuden valkokärpässienen syöminen aiheutti 53-vuotiaalle miehelle maksansiirron vaatineen maksavaurion, ja viiden sienen syöminen johti 22-vuotiaalla naisella laajaan maksavaurioon, josta hän kuitenkin toipui. Lisäksi voidaan mainita tapaus, jossa 27-vuotias nainen kuoli nautittuaan itsemurhatarkoituksessa arviolta 300 g (tuorepaino) kuivattuja valkokärpässieniä.
Suippumyrkkyseitikki on yleinen Etelä-Suomessa (Korhonen 1993) (kuva 4). Se sisältää nefrotoksista orellaniinia, joka ei hajoa kuumennettaessa. Toksista annosta ei tunneta, ja yksilöiden välillä näyttäisi olevan huomattavia eroja oireissa. Ranskassa 26 sotilasta söi eloonjäämisharjoituksissa kukin suunnilleen saman määrän pelkästään suippumyrkkyseitikeistä valmistettua keittoa. Munuaisten äkillinen vajaatoiminta kehittyi 12:lle ja neljälle heistä jäi krooninen vajaatoiminta useiksi kuukausiksi. Lopuilla 14 sotilaalla munuaisten vajaatoimintaa ei todettu, mutta 12:lla heistä todettiin alkuvaiheessa valkosoluja virtsassa (Bouget ym. 1990).
GP antaa varoituksia kahdesta hyvin myrkyllisestä sienestä videon avulla valkoisesta kärpässienestä( Vit Flugsvamp, Amanita Virosa) ja suippumyrkkyseitikistä, Toppig Spindelskivling ,
http://www.gp.se/gptv#mUiWkcqY9e9eHPcq9TXvyw
Duodecim kertoo kolmesta vaarallisesta sienestä seuraavaa Toinen on AMANITACEAE lajeista ( kärpässienistä) ja toinen seitikkilajeista ( CORTINARIACEAE)
. Valkokärpässieni on ainoa Suomessa esiintyvä amatoksiineja sisältävä sieni, joka on aiheuttanut kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Kuuden valkokärpässienen syöminen aiheutti 53-vuotiaalle miehelle maksansiirron vaatineen maksavaurion, ja viiden sienen syöminen johti 22-vuotiaalla naisella laajaan maksavaurioon, josta hän kuitenkin toipui. Lisäksi voidaan mainita tapaus, jossa 27-vuotias nainen kuoli nautittuaan itsemurhatarkoituksessa arviolta 300 g (tuorepaino) kuivattuja valkokärpässieniä.
- Valkokärpässieni
- Vit flugsvamp
- Amanita virosa, AMANITACEAE
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
- HUS: Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on tuore kangasmetsä, etenkin paksusammaleinen kuusimetsä ja korpikuusikko. Sieni voidaan sekoittaa syötävään herkkusieneen. Valkokärpässienen selvimmät tuntomerkit ovat kokonaan valkoinen väri, pysyvästi valkoiset heltat ja jalan tyveä ympäröivä tuppi. Herkkusieneltä tuppi puuttuu ja heltat tummuvat melkeinpä mustiksi sienen kypsyessä.
Suippumyrkkyseitikki on yleinen Etelä-Suomessa (Korhonen 1993) (kuva 4). Se sisältää nefrotoksista orellaniinia, joka ei hajoa kuumennettaessa. Toksista annosta ei tunneta, ja yksilöiden välillä näyttäisi olevan huomattavia eroja oireissa. Ranskassa 26 sotilasta söi eloonjäämisharjoituksissa kukin suunnilleen saman määrän pelkästään suippumyrkkyseitikeistä valmistettua keittoa. Munuaisten äkillinen vajaatoiminta kehittyi 12:lle ja neljälle heistä jäi krooninen vajaatoiminta useiksi kuukausiksi. Lopuilla 14 sotilaalla munuaisten vajaatoimintaa ei todettu, mutta 12:lla heistä todettiin alkuvaiheessa valkosoluja virtsassa (Bouget ym. 1990).
- Suippumyrkkyseitikki
- Toppig giftspindling, toppig spindelskivling,
- Cortinarius rubellus CORTINACEAE
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumyrkkyseitikki
- HUS: Suippumyrkkyseitikki on erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa munuaisvaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on kostea rahkasammaleinen havumetsä ja korpimetsä.
torsdag 13 mars 2014
ORELLANIINISTA molekyyli munuaissyöpää vastaan?
Artikkeli Ruotsista tänään 13 maaliskuuta 2014, 10:29
http://www.gp.se/nyheter/goteborg/1.2308945-giftig-svamp-kan-bota-cancer
http://www.holding.gu.se/Aktuellt/Nyheter/fulltext//puls-investerar-i-oncorena-.cid1167559
Munuaissyöpäfaktaa:
270 000 ihmistä maailamssa diagnosoidaan munuaissyöpäpotilaina joka vuosi. Se tyyppi syöpää,. joka on tavallisin (80%) , vastannee hoitoon Oncorena-terapialla.Jos munuaissyöpä metastasoi ( kuten keuhkoon ja luuytimeen), ennuste on huono. Puolet potilaista menehtyy vuodessa ja vuosittain tämä tauti surmaa noin 100 000 ihmistä Jos munuaissyöpä on metastasoinut, ei voida leikata eikä se vastaa solumyrkkyhoitoon eikä säteisiin. Moderneilla jarrulääkkeillä voidaan kuitenkin elinikää pidentää muutamia kuukausia.
www.pulsinvest.se.Oncerena on nytkin kehittämässä uutta lääkeainetta metastasoivaan munuaiskarsinooma ( klarcellig) innovattiota tällä linjalla tulee Göteborgin munuaiskeskuksesta Sahlgrenskan Akatemian taholta
www.oncorena.com
Myrkkyseitikkäpotilaita hoitaneelle Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan munuaisprofessorille Börje Haraldssonille tuli ajatus tutkia sitä myrkkysienen myrkyn vaikuttavaa ainetta orellaniinia , joka pystyy sillä tavalla hyökkäämään juuri munuaisen soluja vastaan ja voi aiheuttaa munuaisen toiminnan pettämisen, Hän pohti , pystyisikö samainen myrkkymolekyyli vaikuttamaan munuaissyöpäsoluunkin.
Munuaisprofessori on vuosittain hoitanut henkilöitä jotka ovat vahingossa nauttineet myrkkyseitikkää luullen syövänsä esim suppilokantarellia.
Kuvia tästä myrkkyseitikästä :( suippumyrkkyseitikki)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Toppig_giftspindling (också kallad spindelskivling)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumyrkkyseitikki
Alettaessa tutkia orellaniinin antisyöpäominaisuuksia saatiin jo 14 päivässä positiivisia tuloksia.Nyt on tehty in vitro kokeita ihmissoluilla sekä eläinkokeita rottien syöpäkasvaimia vastaan. Ainoa haita on ollut, että molekyyli tuhoaa myös tervettä kudosta ja hoidon läpikäynyt tulee tarvitsemaan dialyysiä. Haitta on myös, että hoito on pitkäaikaista- verrattavissa osapäivätyöhän.Professori Börje Haraldsson arvelee kutienkin, että parin vuoden dialysointien jälkeen potilaalle voitaisiin siirtää uusi munuainen.Se merkitsisi parantumista munuaissyövästä. Tämä on innostava ajatus ja suuri kohderyhmä on kyseessä. Mutta nyt tarvitaan niitä jatkotutkimuksia kliinisten tutkimusten aloitusvaihe asettuu ensi vuoden alkuun. Silloin 20 munuaissyöpäpotilasta saavat kokeilla hoitoa orellaniinilla. Jo muutamssa kuukaudessa voidaan nähdä, onko aineella parantavaa tehoa. Senjälkeen ei siten kestä enää kovin kauan , kunnes valmis lääke voidaan hyväksyä ja rekisteröidä.
http://www.gp.se/nyheter/goteborg/1.2308945-giftig-svamp-kan-bota-cancer
http://www.holding.gu.se/Aktuellt/Nyheter/fulltext//puls-investerar-i-oncorena-.cid1167559
Munuaissyöpäfaktaa:
270 000 ihmistä maailamssa diagnosoidaan munuaissyöpäpotilaina joka vuosi. Se tyyppi syöpää,. joka on tavallisin (80%) , vastannee hoitoon Oncorena-terapialla.Jos munuaissyöpä metastasoi ( kuten keuhkoon ja luuytimeen), ennuste on huono. Puolet potilaista menehtyy vuodessa ja vuosittain tämä tauti surmaa noin 100 000 ihmistä Jos munuaissyöpä on metastasoinut, ei voida leikata eikä se vastaa solumyrkkyhoitoon eikä säteisiin. Moderneilla jarrulääkkeillä voidaan kuitenkin elinikää pidentää muutamia kuukausia.
www.pulsinvest.se.Oncerena on nytkin kehittämässä uutta lääkeainetta metastasoivaan munuaiskarsinooma ( klarcellig) innovattiota tällä linjalla tulee Göteborgin munuaiskeskuksesta Sahlgrenskan Akatemian taholta
www.oncorena.com
Päivän artikkelista myrkkysienen myrkyn muuntamisesta munuaissyöpälääkkeeksi!
Myrkkyseitikkäpotilaita hoitaneelle Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan munuaisprofessorille Börje Haraldssonille tuli ajatus tutkia sitä myrkkysienen myrkyn vaikuttavaa ainetta orellaniinia , joka pystyy sillä tavalla hyökkäämään juuri munuaisen soluja vastaan ja voi aiheuttaa munuaisen toiminnan pettämisen, Hän pohti , pystyisikö samainen myrkkymolekyyli vaikuttamaan munuaissyöpäsoluunkin.
Munuaisprofessori on vuosittain hoitanut henkilöitä jotka ovat vahingossa nauttineet myrkkyseitikkää luullen syövänsä esim suppilokantarellia.
Kuvia tästä myrkkyseitikästä :( suippumyrkkyseitikki)
http://sv.wikipedia.org/wiki/Toppig_giftspindling (också kallad spindelskivling)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumyrkkyseitikki
Alettaessa tutkia orellaniinin antisyöpäominaisuuksia saatiin jo 14 päivässä positiivisia tuloksia.Nyt on tehty in vitro kokeita ihmissoluilla sekä eläinkokeita rottien syöpäkasvaimia vastaan. Ainoa haita on ollut, että molekyyli tuhoaa myös tervettä kudosta ja hoidon läpikäynyt tulee tarvitsemaan dialyysiä. Haitta on myös, että hoito on pitkäaikaista- verrattavissa osapäivätyöhän.Professori Börje Haraldsson arvelee kutienkin, että parin vuoden dialysointien jälkeen potilaalle voitaisiin siirtää uusi munuainen.Se merkitsisi parantumista munuaissyövästä. Tämä on innostava ajatus ja suuri kohderyhmä on kyseessä. Mutta nyt tarvitaan niitä jatkotutkimuksia kliinisten tutkimusten aloitusvaihe asettuu ensi vuoden alkuun. Silloin 20 munuaissyöpäpotilasta saavat kokeilla hoitoa orellaniinilla. Jo muutamssa kuukaudessa voidaan nähdä, onko aineella parantavaa tehoa. Senjälkeen ei siten kestä enää kovin kauan , kunnes valmis lääke voidaan hyväksyä ja rekisteröidä.
Varmuuden vuoksi professori Haraldsson mainitsee että munuaissyöpäpotilaiden ei pidä mennä etsimään noita suippumyrkkyseitikeita syödäkseen niitä paranemisen toivossa. ( Niissä on muitakintoksisia molekyylejä!) Puhdistetun Orellaniinin- molekyylin suhteen saatujen lupaavien tutkimustulosten takia on jo otettu yhteyttä Lääkeainevirastoon. ja Sahlgrenskan sairaalan johtokuntaan. Ruotsin alueella munuaissyöpään sairastuu vuosittain noin 1000 henkilöä. Miehiä on heistä 1,5- 2 kertaa enemmän kuin naisia. Useimmat ovat 60- vuotiaita tai vanhempia. On epätavallista alle 40 -vuotiaan sairastuminen munuaissyöpään. usein tämä syöpä on pitkään oireeton ja siten diagnosoitaessa jo suhteellisen suuri ja metastasoinut toiseen elimeen. Tavallisin oire on virtsassa esiintyvä veri. Muita syitä, joista tulee verta virtsaan, on rakkosyöpä ja voimakkaat virtsatieinfektiot. Aika tavallinen munuaissyövän oire on kuitenkin sairastuneen puolen jomottava selkäkipu keskiviivasta kyljempänä. Voi esiintyä myös kuumetta, korkeaa verenpainetta, painonlaskua ja huonoa ruokahalua. Ensimmäiset oiret voivat tulla aivan jostain muualta kehosta, kuten keuhkoista, imusolm,ukkeista, maksasta, luustosta tai aivoista. Silloin on syöpä jo levinnyt ja kyse on metastasoitumisesta ( metastasi on tytärtuumori; tuumori on kasvannainen)
Etiketter:
Munuaissyöpä,
Suippumyrkkyseitikki. Orellaniini
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)