Millä kaikilla tavoilla sieni voi olla myrkyllinen?

Sienistä voi saada myrkytystä muutenkin kuin vain sen primääristä sienimyrkystä.
 Miten?

• PILAANTUMINEN. SIENI on hyvin herkästi pilaantuvaa valkuaisainetta ja se voi helposti kontaminoitua bakteereista ja muuttua syömäkelvottomaksi, jos ruoka seisoo liian kauan syömättä.

• PITKÄ SÄILÖNTÄAIKA. Myös huolella säilöttykin sieni voi pilaantua, jos säilytysaika on liian pitkä. näissä tapauksissa sienet aiheuttavat vatsaperäisiä oireita

• ALLERGIA: SIENIPROTEIINI voi vaikuttaa allergeenin tavoin. Jotkut henkilöt voivat äkkiä voida huonosti nautittuaan jotain hyvää ruokasientä, jota ovat ennenkin syöneet, mutta jota kohtaan heidän kehonsa on alkanut kehittää allergiaa.

• RAA´ASSA SIENESSÄ olevat tietyt kemialliset ja huonosti tunnetut aineosat voivat vaikuttaa maha-suolioireita. Nämä ärsyttävät aineet ovat lämpölabiileja, joten kuumentaminen ruokaa laitettaessa tuhoaa näitä ärsyttäviä tekijöitä. Onkin hyvä yleisneuvo välttää syömästä raakoja sieniä.

• RUOANSULATUSVAIVOJA voi aiheuttaa joillekin henkilöille kunnollakin valmistettu hyvä ja syömäkelpoinen sieni, varsinkin jos sieniannos on oikein suuri.

• ALKOHOLIN KANSSA YHTEISVAIKUTUSTA omaa eräät sinänsä yksinään nautitut vaarattomat ja myrkyttömät sienet.

• PSYYKKINEN VAIKUTUS on myös olemassa. Henkilö voi yhtäkkiä epällä poimineensakin myrkyllisen sienen syötävana sienenä ja syömisen jälkeen pelkkä  epävarmuus ja huolestuminen herättää oireet.

http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S1807-59322010000500006&script=sci_arttext

Lisäksi on mainittava  radioaktiivinen saaste, sillä sienet ottavat sellaista rakenteeseensa jos sitä ilmenee maaperässä.  Tässä on luotettava Säteilyturvallisuusviraston antamiin ohjeisiin kunakin  vuonna.
Tänä vuonna ei mediassa ole mainittu  erityistä  sienien caesiumipitoisuuksista vielä ainakaan. Sienethän ovat ilmestyneetkin vasta viimeisten  viikon parin aikana.
http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/elintarvikkeet/fi_FI/elintarvikkeet/
Sienet ottavat myös raskasmetalleja ja muita miljöömyrkkyjä Sitäpaitsi hyviinkiin sieniin voi tehdä asuntonsa jokin itikka, joka taas saattaa sisältää jotain biologisesti  myrkyllistäkin  ainesosaa.

Päivitys 7.9. 2014

Docentti Kai Knudsenin artikkeli sienimyrkytyksistä

Ruotsalainen internetmedicin.se  nostaa esiin jälleen tämän vuotuisen vaaranaiheen.
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=2333

Harmaa mustesieni , Grå bläcksvamp, Coprinus atramentaria , PSATHYRELLACEAE

• Harmaamustesieni  

 Grå bläcksvamp, Coprinus atramentaria  , Coprinopsis, PSATHYRELLACEAE
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Gr%C3%A5_bl%C3%A4cksvamp

HUS:  Harmaa mustesieni  on  nuorena hyvä ruokasieni ilman esikäsittelyä. Yhdessä alkoholin kanssa se voi aiheuttaa 15 min. - 2 tunnin viiveellä antabusreaktion kaltaiset oireet (mm. kasvojen punoitus, pahoinvointi ja sydämentykytys). Oireet häviävät yleensä 2 - 4 tunnin kuluessa, ja lievissä reaktioissa yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Ruotsalainen Wikipedia kertoo: tämän mustesienen sukuhaaraksi  Coprinopsis ja  heimoksi PSATHYRELLACEAE ja se on  ilman  alalajeja.  Antrabusvaikutus kuvataan samassa lähteessä:

Grå bläcksvamp (Coprinopsis atramentaria) är en svampart.
 Grå bläcksvamp ingår i släktet Coprinopsis, och familjen Psathyrellaceae. Inga underarter finns listade.

Antabuseffekt

Grå bläcksvamp innehåller coprin. Detta ämne blockerar ett steg i nedbrytningen av alkohol, så att blodet får ett överskott av acetaldehyd, som orsakar illamående. Det räcker med mycket små mängder av alkohol och små mängder av grå bläcksvamp för att förgiftningssymptom skall uppkomma. Symptomen kan komma redan efter 15 minuter, men det kan också hända att det dröjer en hel vecka. Den drabbade mår mycket dåligt, svettas med röda kinder medan örsnibbar och nässpetsen blir vita, annan hud blålila. Så vitt man vet finns inget fall med dödlig utgång. Normalt har man återhämtat sig efter ca 4 dagar, men överkänslighet för alkohol kan kvarstå länge.


EVIRA-tieto:  http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/kasvikset/ruokasienet/myrkylliset+sienet/harmaamustesieni/
Päivitys 8.9. 2014

Duodecimin yhteenvetoa kasvi ja sienimyrkytyksistä

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero;jsessionid=CC0641CB4189F79B1D7214B04D3DA253?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo91680

Suomessa saadaan vuosisadan sienisatoa!

Vikko siten alkoi tatit nousta, ne ovat runsaan sienilihan omaavia hyviä ruokasieniä. Aamulehti kertoo:
http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194924888480/artikkeli/herkkutatteja+alkoi+nousta+viime+viikolla+tallaisilta+paikoilta+loydat+parhaat+sienisadot.html?utm_source=leiki&utm_medium=aamulehti&utm_campaign=kontekstuaalinen

Cortinarius- suku, Seitikit, Spindlingar Spindelskivlingar

• Rynkad tofsskivling (C. caperatus)
• Anisnuppiseitikki (Cortinarius odorifer)Anisspindling (C. odorifer)
• Aprikoosiseitikki (Cortinarius armeniacus)Aprikosspindling (C. armeniacus)
• Haapaseitikki (Cortinarius lucorum)
• Hahtuvaseitikki (Cortinarius hemitrichus)
• Haisuseitikki (Cortinarius traganus)Bockspindling (C. traganus)
• Harmaapartaseitikki (Cortinarius canabarba)
• Heloseitikki (Cortinarius cinnabarinus)Cinnoberspindling(C. cinnabarinus)
• Hurmeseitikki (Cortinarius phoeniceus)
• Jauhonuppiseitikki (Cortinarius flavovirens)
• Jodiseitikki (Cortinarius obtusus)
• Juurtoseitikki (Cortinarius argutus)
• Jättiseitikki (Cortinarius praestans)
• Kaksivyöseitikki (Cortinarius bivelus)
• Kalvasnuppiseitikki (Cortinarius talus)
• Kampuraseitikki (Cortinarius fraudulosus)
• Kaneliseitikki (Cortinarius cinnamomeus)*
• Kangaslimaseitikki (Cortinarius collinitus)
• Kapeaseitikki (Cortinarius flexipes)Pelargonspindling (C. flexipes)
• Karhunseitikki (Cortinarius brunneus)
• Karvaslimaseitikki (Cortinarius vibratilis)
• Kastanjaseitikki (Cortinarius castaneus)
• Katkeroseitikki (Cortinarius amarescens)
• Kaunojalkaseitikki (Cortinarius calopus)
• Kaunonuppiseitikki (Cortinarius calochrous)
• Keltahelttaseitikki (Cortinarius croceus)
• Keltalimaseitikki (Cortinarius delibutus)
• Keltanuppiseitikki (Cortinarius fulmineus)
•  Citronspindling (C. citrinus)
• Keltasäieseitikki (Cortinarius saniosus)
• Keltavyöseitikki (Cortinarius gentilis)*
• Kermaseitikki (Cortinarius leucophanes)
• Kimppuseitikki (Cortinarius sebaceus)
• Kirjomaltoseitikki (Cortinarius cyanites)
• Koivikkoseitikki (Cortinarius betuletorum)
• Koivuseitikki (Cortinarius anomalus)
• Korpiseitikki (Cortinarius tortuosus)
• Kultamyrkkyseitikki (Cortinarius callisteus)
• Kuparinuppiseitikki (Cortinarius orichalceus)
• Kuusiseitikki (Cortinarius caninus)
• Kyyhkyseitikki (Cortinarius saturninus)
• Kääpiöseitikki (Cortinarius bibulus)
• Laakamyrkkyseitikki (Cortinarius limonius)
• Laikkaseitikki (Cortinarius papulosus)
• Lanttunuppiseitikki (Cortinarius caesiocinctus)
• Lehtolimaseitikki (Cortinarius pumilus)
• Lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius orellanus)Orangebrun giftspindling (C. orellanus)*
• Lehtoseitikki (Cortinarius nemorensis)
• Leijonaseitikki (Cortinarius elegantior)
• Lepikkoseitikki (Cortinarius alnetorum)
• Leppäkorpiseitikki (Cortinarius helvelloides)
• Löyhkäseitikki (Cortinarius camphoratus)
• Malvaseitikki (Cortinarius malachius)
• Mantuseitikki (Cortinarius umbrinolens)
• Mesinuppiseitikki (Cortinarius multiformis)
• Monivyöseitikki (Cortinarius triumphans)
• Naurisseitikki (Cortinarius raphanoides)
• Nuijamyrkkyseitikki (Cortinarius tophaceus)
• Nuijaseitikki (Cortinarius varius)
• Nummilimaseitikki (Cortinarius mucosus)
• Oliiviseitikki (Cortinarius olivaceofuscus)
• Okraseitikki (Cortinarius ochrophyllus)Blekskivig spindling (C. ochrophyllus)
• Oranssinuppiseitikki (Cortinarius elegantissimus)
• Oranssisuomuseitikki (Cortinarius rubicundulus)
• Oravanseitikki (Cortinarius variecolor)
• Pajuseitikki (Cortinarius cinnamomeoluteus)
• Paljakkaseitikki (Cortinarius subtorvus)
• Pelargoniseitikki (Cortinarius paleaceus)
• Persiljaseitikki (Cortinarius sulfurinus)
• Porraslimaseitikki (Cortinarius trivialis)
• Posliiniseitikki (Cortinarius cumatilis)
• Puistoseitikki (Cortinarius balteatus)Bårdspindling (C. balteatus)
• Punakirjoseitikki (Cortinarius spilomeus)
• Punasuomuseitikki (Cortinarius bolaris)Brokspindling (C. bolaris)
• Punatyviseitikki (Cortinarius colus)
• Punavyöseitikki (Cortinarius armillatus)
• Purppurajalkaseitikki (Cortinarius porphyropus)
• Purppuranuppiseitikki (Cortinarius purpurascens)
• Pyökkiseitikki (Cortinarius anserinus)
• Rahkaseitikki (Cortinarius huronensis)
• Retikkaseitikki (Cortinarius scutulatus)
• Rikkinuppiseitikki (Cortinarius meinhardii)
• Risareunaseitikki (Cortinarius incisus)
• Ruostehelttaseitikki (Cortinarius fervidus)
• Ruskonuppiseitikki (Cortinarius rufoolivaceus)
• Rusotyviseitikki (Cortinarius roseolimbatus)
• Ryppylimaseitikki (Cortinarius elatior)
• Ryytiseitikki (Cortinarius percomis)
• Rämeseitikki (Cortinarius tubarius)
• Sahramiseitikki (Cortinarius sommerfeltii)
• Salolimaseitikki (Cortinarius stillatitius)
• Sappiseitikki (Cortinarius infractus)
• Savenruskea seitikki (Cortinarius decolorans)
• Savuseitikki (Cortinarius decoloratus)
• Setriseitikki (Cortinarius subtortus)
• Silkkiseitikki (Cortinarius alboviolaceus)
• Simanuppiseitikki (Cortinarius corrosus)
• Sinilimaseitikki (Cortinarius salor)
• Sininuppiseitikki (Cortinarius coerulescens)Blå lökspindling (C. caerulescens)
• Blekviolett spindling (C. alboviolaceus)
• Sinisukkaseitikki (Cortinarius evernius)
• Suippukaneliseitikki (Cortinarius croceoconus)
• Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus)Toppig giftspindling (C. rubellus)
• Sukkaseitikki (Cortinarius torvus)
• Sukkulaseitikki (Cortinarius duracinus)
• Suomuvyöseitikki (Cortinarius pholideus)
• Suviseitikki (Cortinarius erythrinus)
• Sysiseitikki (Cortinarius anthracinus)
• Tulihelttaseitikki (Cortinarius malicorius)
• Tummalakiseitikki (Cortinarius decipiens)
• Tummatäpläseitikki (Cortinarius scaurus)
• Tunkkaseitikki (Cortinarius hinnuleus)
• Tunturilimaseitikki (Cortinarius alpinus)
• Tuoksuseitikki (Cortinarius osmophorus)
• Vaaleatyviseitikki (Cortinarius dilutus)Blekfotad spindling (C. dilutus)
• Valjulimaseitikki (Cortinarius mucifluus)
• Valkovillaseitikki (Cortinarius laniger)
• Valkovyöseitikki (Cortinarius glandicolor)
• Vanujalkaseitikki (Cortinarius claricolor)
• Vaskiseitikki (Cortinarius saginus)
• Verihelttaseitikki (Cortinarius semisanguineus)*
• Veriseitikki (Cortinarius sanguineus)Blodspindling(C. sanguineus)
• Viherseitikki (Cortinarius venetus)
• Viirunuppiseitikki (Cortinarius glaucopus)
• Viitaseitikki (Cortinarius uliginosus)
• Violettiseitikki (Cortinarius violaceus subsp. hercynicus)

Cortinarius species that may contain the orellanine toxin* include

1.  C orellanus, Cortinarius speciosissimus,*
2.  Cortinarius rainierensis,  *
3. Cortinarius callisteus,*
4.  Cortinarius gentilis (deadly cort; in Europe, gentle cort), *
5. Cortinarius splendens,*
6.  Cortinarius cinnamomeus group*, and  
7. Cortinarius semisanguineus group*.

Erittäin runsassieninen syksy on alkanut 2014 Varottava myrkkysieniä valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki

Useita sienimyrkytyksiäkin on jo ehtinyt tapahtua.
 GP antaa varoituksia kahdesta hyvin myrkyllisestä sienestä videon avulla valkoisesta kärpässienestä( Vit Flugsvamp, Amanita Virosa) ja suippumyrkkyseitikistä, Toppig Spindelskivling ,
http://www.gp.se/gptv#mUiWkcqY9e9eHPcq9TXvyw 

 Duodecim kertoo kolmesta  vaarallisesta sienestä seuraavaa Toinen on AMANITACEAE lajeista ( kärpässienistä) ja toinen seitikkilajeista ( CORTINARIACEAE)

. Valkokärpässieni on ainoa Suomessa esiintyvä amatoksiineja sisältävä sieni, joka on aiheuttanut kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Kuuden valkokärpässienen syöminen aiheutti 53-vuotiaalle miehelle maksansiirron vaatineen maksavaurion, ja viiden sienen syöminen johti 22-vuotiaalla naisella laajaan maksavaurioon, josta hän kuitenkin toipui. Lisäksi voidaan mainita tapaus, jossa 27-vuotias nainen kuoli nautittuaan itsemurhatarkoituksessa arviolta 300 g (tuorepaino) kuivattuja valkokärpässieniä.

•  Valkokärpässieni
• Vit  flugsvamp
•  Amanita virosa, AMANITACEAE 
•  http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkok%C3%A4rp%C3%A4ssieni

• HUS: Erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa maksavaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on tuore kangasmetsä, etenkin paksusammaleinen kuusimetsä ja korpikuusikko. Sieni voidaan sekoittaa syötävään herkkusieneen. Valkokärpässienen selvimmät tuntomerkit ovat kokonaan valkoinen väri, pysyvästi valkoiset heltat ja jalan tyveä ympäröivä tuppi. Herkkusieneltä tuppi puuttuu ja heltat tummuvat melkeinpä mustiksi sienen kypsyessä.

Suippumyrkkyseitikki on yleinen Etelä-Suomessa (Korhonen 1993) (kuva 4). Se sisältää nefrotoksista orellaniinia, joka ei hajoa kuumennettaessa. Toksista annosta ei tunneta, ja yksilöiden välillä näyttäisi olevan huomattavia eroja oireissa. Ranskassa 26 sotilasta söi eloonjäämisharjoituksissa kukin suunnilleen saman määrän pelkästään suippumyrkkyseitikeistä valmistettua keittoa. Munuaisten äkillinen vajaatoiminta kehittyi 12:lle ja neljälle heistä jäi krooninen vajaatoiminta useiksi kuukausiksi. Lopuilla 14 sotilaalla munuaisten vajaatoimintaa ei todettu, mutta 12:lla heistä todettiin alkuvaiheessa valkosoluja virtsassa (Bouget ym. 1990).

• Suippumyrkkyseitikki
• Toppig giftspindling, toppig spindelskivling, 
• Cortinarius rubellus CORTINACEAE 
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumyrkkyseitikki
• HUS: Suippumyrkkyseitikki on  erittäin myrkyllinen sieni, joka voi pahimmillaan aiheuttaa munuaisvaurion. Aina, jos on epäily sienen syömisestä, annetaan potilaalle lääkehiiltä ja toimitetaan lääkäriin. Sieni ei yleensä kasva hoidetulla pihanurmella, vaan sille tyypillinen kasvupaikka on kostea rahkasammaleinen havumetsä ja korpimetsä.