Etiketter

Leta i den här bloggen

söndag 7 september 2014

Suippumadonlakki , Silokki, Toppslätskivling, Toppis, Psilocybe semilanceata, STROPHARIACEAE (Kaulussienet)

 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaulussienet

 Katso: Suippumadonlakki, Psilocybe semilanceata, "Silokki" ,
 STROPHARIACEAE
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suippumadonlakki
Toppslätskivling (Psilocybe semilanceata), även kallad " toppis", är en i Sverige mindre allmän psilocybinsvamp (en grupp av psykedeliska svampar)

HUS: Suippumadonlakki sienen  syöminen voi aiheuttaa keskushermosto-oireina mm. sekavuutta, huimausta, hallusinaatioita ja oksentelua. Oireet alkavat yleensä 10 - 30 minuutin kuluessa sienen syömisestä, joten lääkehiilen antaminen ei yleensä tule kyseeseen. Oireinen potilas tulee toimittaa lääkäriin.
Päivitys 7.9. 2014  ​

Kartiovahakas, Toppvaxskivling, Hygrocybe conica HYGROPHORACEAE /TRICHOLOMATACEAE

Toppvaxskivling, Hygrocybe conica,  Hygrophoraceae,  ruotsalaisilla  TRICHOLOMATACEAE 
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Toppvaxskivling

HUS:  Kartiovahakas voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​
Päivitys 7.9. 2014 

Isokaulussieni, Stor kragskivling, Stropharia hornemannii, STROPHARIACEAE

Stor kragskivling,  Stropharia hornemanni
STROPHARIACEAE ,
  http://fi.wikipedia.org/wiki/Isokaulussieni
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Stor_kragskivling

HUS:  Isokaulussieni  voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Päivitys 7.9. 2014 

Härmämalikka, Pudrad trattskivling, Clitocybe ( Lepista) nebularis TRICHOLOMATACEAE

Pudrad trattskivling, vanhempi latinalainen luokittelu oli  Clitocybe nebularis , mutta nyt  siirretty pois clitocybe suvusta, minkä huomaa ruotsalaisesta Wikipediasta. Siinä nimi on Lepista nebularis, TRICHOLOMATACEAE
Pudrad trattskivling (Lepista nebularis) är en art av hattsvamp i familjen Tricholomataceae. Den fördes tidigare till släktet Clitocybe. Pudrad trattskivling är en grå till ljusgrå trattskivling som trivs på kalkrik mark.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Pudrad_trattskivling
  http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4rm%C3%A4malikka 

HUS:  Härmämalikka  Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​
Päivitys 7.9. 2014 

Hietikkomukulakuukunen, Potatisrottryffel, Scleroderma bovista, SCLERODERMATACEAE

  Potatisrottryffel, Scleroderma bovista
 BOLETALES,  SCLERODERMATACEAE
http://sv.wikipedia.org/wiki/Potatisrottryffel
Ilemisesti eräänlainen valetryffeli: (noun) Scleroderma bovista, smooth earthball, earthball, false truffle, puffball, hard-skinned puffball

HUS: Hietikkomukulakuukunen Voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​
Päivitys 7.9. 2014

Lisätieto:
LÄHDE:  http://www.nic.fi/~tapio1/Luonto/MuutSienet.php3
Myrkyllisiksi epäillyt ja myrkylliset syömäkelvottomat sienet:
  • Nystymukulakuukunen - Rottryffel - Scleroderma citrinum.
  • Tarhamukulakuukunen - Scleroderma bovista.

Helavalmuska, Besk kastanjemusseron, Tricholoma batschii, TRICHOLOMATACEAE

 Besk kastanjemusseron , Tricholoma batchii
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Besk_kastanjemusseron
  Myös nimi Tricholoma subannulatum
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Helavalmuska
HUS: Helavalmuska voi ärsyttää ruuansulatuskanavaa aiheuttaen oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Yleensä oireenmukainen kotihoito riittää.​

Päivitys 7.9. 2014 

Kangaskeltavalmuska, Riddarmusseron, Tricholoma flavovirens, TRICHOLOMATACEAE

Riddarmusseron , Tricholoma flavovirens,   http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmuskat
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kangaskeltavalmuska
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Riddarmusseron
 Nykyisin keltavalmuskaa sanotaan kangaskeltavalmuskaksi. 
 Keltavalmuskoita on aikaisemmin käytetty ruokasieninä, mutta nykyisin niiden käyttöä ei suositella. Keski-Euroopasta on raportoitu joitakin keltavalmuskoiden aiheuttamia myrkytystapauksia, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kuolemaan. Keltavalmuskoita on useita lajeja, ja myrkytysten syntymekanismia ei vielä tarkemmin tunneta.​

Päivitys 7.9. 2014