Näitä en katsonut tänään tästä uudestä sienikirjasta. Mutta on hyvä tietää että MYKOPATOLOGIAN alalla puhutaan pinnallisista ja syvistä sienitulehduksista enemmänkin.
Normaalisti ihmisen kehossa ei kasva sieniä. Sienen pääsy kasvamaan kehossa on alentuneen vastustuskyvyn heijastumaa. Sieni kuuluu myös opportunistisiin vaaroihin.
fredag 25 september 2009
Sienisanakirja: mycidi , id-reaktiot
Mycid, mysidi, on ekseemana tai urtikariana ilmenevä sekundäärivaikutus sienitulehduksesta ihmisellä.
Tässä on kyse ihmiseen tarttuvista sienistä: Sieni voi asustaa ihmisessä parasiittina.
Mysidi on allerginen reaktio sienten itiöille tai toksiineille.
Jos sienet ovat Dermatophyte lajia, id-reaktio on dermatofytidi ( dermatophytid)
Jos sienet ovat Tricophyton -lajia, id- reaktio on trikofytidi ( tricophytid)
Jos sienet ovat Microsporum -lajia, id-reaktio on mikrosporidi ( microsporid)
Jos sieni on Epidermophyton- lajia, id-reaktio on epidermofytidi ( epidermophytid).
Tässä on kyse ihmiseen tarttuvista sienistä: Sieni voi asustaa ihmisessä parasiittina.
Mysidi on allerginen reaktio sienten itiöille tai toksiineille.
Jos sienet ovat Dermatophyte lajia, id-reaktio on dermatofytidi ( dermatophytid)
Jos sienet ovat Tricophyton -lajia, id- reaktio on trikofytidi ( tricophytid)
Jos sienet ovat Microsporum -lajia, id-reaktio on mikrosporidi ( microsporid)
Jos sieni on Epidermophyton- lajia, id-reaktio on epidermofytidi ( epidermophytid).
Sienimyrkyt Sienisanakirjasta: Mysetismi (mycetismus)
Mycetism, mycetismus, tässä sanakirjassa tarkoittaa isoista sienistä (makrosienet) saatuja myrkytyksiä, poisoning by larger fungi. Nämä sienet ovat niitä silminnähtäviä sienirihmaston maanpäälle tulevia osia, joita siten poimitaan ruokasieninäkin, myrkyllisiä tulee joskus vahingossa.
Sienistä tulevat vaivat voivat olla
Noin kuusi lajia on sekä yleismyrkkyjä että kuolettavasti myrkyllisiä. Oireet vaihtelevat lievistä mahaoireista kuolemaan. On tärkeä pystyä identifioimaan myrkytyksen aiheuttanut sieni.
Eri myrkytyskategoriat ovat seuraavat ( Tämä on toistoa aiemmista teksteistä, mutta aika hyvä ottaa tässä esiin).
(1) Syklopeptidimyrkytykset, cyclopeptide poisoning.
Näitä ovat amatoksiinit( amatoxins), fallotoksiinit( phallotoxins). Aiheuttajat ovat Amanita phalloides, A. virosa ja A. verna.
Oireet tulevat 4-6 tunnin päästä tai myöhemmin sienen nauttimisesta. Varhaiset gastroenteraaliset oireet voivat maskeerata maksa ja munuaisvaurion. Tämä on sienimyrkytyksistä eniten kuolemia aiheuttava Euroopassa ja P-Amerikassa., muta jos saadaan varhainen hoito alkamaan, toipumisen mahdollisuudet lisääntyvät koska on antiseerumterapiaa ja dialyysi käytettävissä.
Orellaniinilla ja cortinariineilla ( Cortinariuslajeista) on inkubaatioaika 2-20 h + päiviä ja niistä tulee munuaisvaurioita.
(2) Hemolyyttiset eli verta hajoittavat myrkyt (haemolytic poisoning)
Sienet: A. rubescens, A. vaginata
Näitä myrkytyksiä luonnehtii anemia, joka seuraa sellaisten raakojen tai alikeitettyjen sienten syömisestä, joissa on termolabiileja hemotoksiineja ( thermolabile haemotoxins)
(3) Muskariinimyrkytys ( Muscarine poisoning)
A. muscaria
A. pantherina
Oireet ovat varhaiset , kahdessa tunnissa kehittyviä ja niihin kuuluu lisääntynyt hikoilu, syljeneritys, dehydraatio ( kuivuminen) ja pahoinvointi.
(4) Kopriinimyrkytys ( Coprine poisoning)
Aiheuttajasieni Coprinus atramentarius.
Kopriinin myrkkyvaikutus on antabuksen kaltaisuus.
(5) Psykotrooppiset myrkyt (Psychotropic poisoning)
Oireena on hallusinaatioita ja delirium 2-4 tuntia sienten syömisestä.
(a) iboteenihappo ja muskimoliryhmä
A. muscaria
A. pantherina
Nukahtaminen ja tokkuraisuus seura joissain ääritapauksissa.
(b) Indoliryhmä,
psilocin, psilocybin
Nämä vaikuttavat psyykkiseen perceptioon, aistimuksiin , stimuloivasti. Aiheuttaja sienet luetaan hallusinogenisiin sieniin.
(6) Mahasuolikanavaa ärsyttävät sienet (Gastroenteric irritans)
Enteloma sinuatum
Paxillus involutus
Agaricus xanthoderma
Boletus satanus
Hebeloma cristuliniforme)
Monet Tricholoma-lajit
Monet Lactarius- ja Russulalajit
Tässä yhteydessä mainitaan korvasieni Gyromitra esculenta:
joka sisältää gyromitriiniä ja se taas voi aiheuttaa maksa ja munuaisvaikutusta.
Tämä onkin ainoa sienimyrkytys, jonka tiedetään nostattavan kuumetta.
Tätä sientä voidaan valmistaa siten, että myrkky saadaan vähentymään ja sienestä saadaan syömäkelpoista. Keittovettä ei saa käyttää. Kuivattamisessa myrkkyä voi saada haihtumaan.
Sienistä tulevat vaivat voivat olla
- allergioita,
- intoleransseja,
- pilaantuneen tai homeisen lajin syömistä.
- Mutta vakavin sienimyrkytys tulee sellaisten sienien ( fruitbody) syömisestä, mikä sisältää sienimyrkkyjä, mykotoksiineja.
Noin kuusi lajia on sekä yleismyrkkyjä että kuolettavasti myrkyllisiä. Oireet vaihtelevat lievistä mahaoireista kuolemaan. On tärkeä pystyä identifioimaan myrkytyksen aiheuttanut sieni.
Eri myrkytyskategoriat ovat seuraavat ( Tämä on toistoa aiemmista teksteistä, mutta aika hyvä ottaa tässä esiin).
(1) Syklopeptidimyrkytykset, cyclopeptide poisoning.
Näitä ovat amatoksiinit( amatoxins), fallotoksiinit( phallotoxins). Aiheuttajat ovat Amanita phalloides, A. virosa ja A. verna.
Oireet tulevat 4-6 tunnin päästä tai myöhemmin sienen nauttimisesta. Varhaiset gastroenteraaliset oireet voivat maskeerata maksa ja munuaisvaurion. Tämä on sienimyrkytyksistä eniten kuolemia aiheuttava Euroopassa ja P-Amerikassa., muta jos saadaan varhainen hoito alkamaan, toipumisen mahdollisuudet lisääntyvät koska on antiseerumterapiaa ja dialyysi käytettävissä.
Orellaniinilla ja cortinariineilla ( Cortinariuslajeista) on inkubaatioaika 2-20 h + päiviä ja niistä tulee munuaisvaurioita.
(2) Hemolyyttiset eli verta hajoittavat myrkyt (haemolytic poisoning)
Sienet: A. rubescens, A. vaginata
Näitä myrkytyksiä luonnehtii anemia, joka seuraa sellaisten raakojen tai alikeitettyjen sienten syömisestä, joissa on termolabiileja hemotoksiineja ( thermolabile haemotoxins)
(3) Muskariinimyrkytys ( Muscarine poisoning)
A. muscaria
A. pantherina
Oireet ovat varhaiset , kahdessa tunnissa kehittyviä ja niihin kuuluu lisääntynyt hikoilu, syljeneritys, dehydraatio ( kuivuminen) ja pahoinvointi.
(4) Kopriinimyrkytys ( Coprine poisoning)
Aiheuttajasieni Coprinus atramentarius.
Kopriinin myrkkyvaikutus on antabuksen kaltaisuus.
(5) Psykotrooppiset myrkyt (Psychotropic poisoning)
Oireena on hallusinaatioita ja delirium 2-4 tuntia sienten syömisestä.
(a) iboteenihappo ja muskimoliryhmä
A. muscaria
A. pantherina
Nukahtaminen ja tokkuraisuus seura joissain ääritapauksissa.
(b) Indoliryhmä,
psilocin, psilocybin
Nämä vaikuttavat psyykkiseen perceptioon, aistimuksiin , stimuloivasti. Aiheuttaja sienet luetaan hallusinogenisiin sieniin.
(6) Mahasuolikanavaa ärsyttävät sienet (Gastroenteric irritans)
Enteloma sinuatum
Paxillus involutus
Agaricus xanthoderma
Boletus satanus
Hebeloma cristuliniforme)
Monet Tricholoma-lajit
Monet Lactarius- ja Russulalajit
Tässä yhteydessä mainitaan korvasieni Gyromitra esculenta:
joka sisältää gyromitriiniä ja se taas voi aiheuttaa maksa ja munuaisvaikutusta.
Tämä onkin ainoa sienimyrkytys, jonka tiedetään nostattavan kuumetta.
Tätä sientä voidaan valmistaa siten, että myrkky saadaan vähentymään ja sienestä saadaan syömäkelpoista. Keittovettä ei saa käyttää. Kuivattamisessa myrkkyä voi saada haihtumaan.
Sienisanakirja: mykotoksikoosit
Mycotoxicoses ( homemyrkkytaudit, mikrosienimyrkkyjen aiheuttamat taudit ) fungus poisonings by toxin-producing microfungi
Mykotoksikoosit ovat sellaisia sienimyrkytyksiä, jotka rajataan eläimiin ja ihmisiin. Tavallisesti niitä aiheuttaa ravitsemus ja elintarvikkeitten kontaminaatiotila ja joskus termiä tulkitaan karsinogenoosiksi ( carcinogenos).
Näitä sienimyrkytyksiä aiheuttavat mikrosienet( homeet) , jotka tuottavat toksiineja tai varsinkin miljöössä tapahtuva kontakti toksiineja sisältäviin mikrosieniin ( esim sick-building syndrome, hometalo-oireyhtymä
http://www.slv.se/sv/grupp1/Risker-med-mat/Naturliga-gifter/Mogelgifter/
Tunnettuja tällaisia hometoksiineja ovat seuraavat. Kirjoitan englantilaisen nimen ja myöhemmin katson niihin suomalaista tekstiä lisää. Ruotsissa on www.SLV.se lähteessä muutamista homemyrkyistä tekstiä.
aflatoxins AFLATOKSIINI http://fi.wikipedia.org/wiki/Aflatoksiini
citreoviridin
citrimin
fumonisin
islanditoxin
lupinosis http://www.vetmanual.org/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/212212.htm
luteoskyrin http://ukpmc.ac.uk/articlerender.cgi?artid=67126
lysergic acid
maltoryzine http://www.chemblink.com/products/6826-42-2.htm
ochratoxin
patulin
roridins
rubratoxin
satratoxins
slaframins
sporidesmin
sterigmatocystoin
tremorgen
trichothecenes-> näistä erikseen, viljahomeet
zearalenone
Vaikea aihepiiri sienten ja sienimyrkkyjen suhteen on niitten mahdollinen käyttö bioterrorissa. Tästä on kirjoittanut Paterson vuonna 2006
Mykotoksikoosit ovat sellaisia sienimyrkytyksiä, jotka rajataan eläimiin ja ihmisiin. Tavallisesti niitä aiheuttaa ravitsemus ja elintarvikkeitten kontaminaatiotila ja joskus termiä tulkitaan karsinogenoosiksi ( carcinogenos).
Näitä sienimyrkytyksiä aiheuttavat mikrosienet( homeet) , jotka tuottavat toksiineja tai varsinkin miljöössä tapahtuva kontakti toksiineja sisältäviin mikrosieniin ( esim sick-building syndrome, hometalo-oireyhtymä
http://www.slv.se/sv/grupp1/Risker-med-mat/Naturliga-gifter/Mogelgifter/
Tunnettuja tällaisia hometoksiineja ovat seuraavat. Kirjoitan englantilaisen nimen ja myöhemmin katson niihin suomalaista tekstiä lisää. Ruotsissa on www.SLV.se lähteessä muutamista homemyrkyistä tekstiä.
aflatoxins AFLATOKSIINI http://fi.wikipedia.org/wiki/Aflatoksiini
citreoviridin
citrimin
fumonisin
islanditoxin
lupinosis http://www.vetmanual.org/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/212212.htm
luteoskyrin http://ukpmc.ac.uk/articlerender.cgi?artid=67126
lysergic acid
maltoryzine http://www.chemblink.com/products/6826-42-2.htm
ochratoxin
patulin
roridins
rubratoxin
satratoxins
slaframins
sporidesmin
sterigmatocystoin
tremorgen
trichothecenes-> näistä erikseen, viljahomeet
zearalenone
Vaikea aihepiiri sienten ja sienimyrkkyjen suhteen on niitten mahdollinen käyttö bioterrorissa. Tästä on kirjoittanut Paterson vuonna 2006
Sienisanakirja, Dictionary of the Fungi
Tänään oli Biomedisiinisessä kirjastossa uutena kirjana iso englantilainen sienisanakirja
AINSWORTH et BISBY´s Dictionnary of the Fungi ja voi todella sanoa etät kirja oli ruokaisa.
Sen tekijät voat Kirk P M, Cannon P F, Mintes D W et Stalpers J A. ISBN 9780851998268
Lisätietoja siitä on lähteessä www.cabi.org
Katsoin siitä muutamia hakusanoja ja niihin kuuluvat tekstit.
Mycotoxicoses ( homemyrkkytaudit, mikrosienimyrkkyjen aiheutamat taudit ) fungus poisonings by toxin-producing microfungi
Mycetism ( Mycetismus) , isojen sienten aiheutamat ,myrkytykset, poisonings by larger fungi
Mycid (sienten aiheutamat sekundäärireaktiot, id-reaktiot), secundary effect manifested by eczemas and urticaria
Otan jokaisesta otsikosta seuraavassa pienen käännöksen, koska se samalla päivittää sienistä tuon sairauksia ja myrkytyksiä aiheuttavaa aluetta mukavasti.
AINSWORTH et BISBY´s Dictionnary of the Fungi ja voi todella sanoa etät kirja oli ruokaisa.
Sen tekijät voat Kirk P M, Cannon P F, Mintes D W et Stalpers J A. ISBN 9780851998268
Lisätietoja siitä on lähteessä www.cabi.org
Katsoin siitä muutamia hakusanoja ja niihin kuuluvat tekstit.
Mycotoxicoses ( homemyrkkytaudit, mikrosienimyrkkyjen aiheutamat taudit ) fungus poisonings by toxin-producing microfungi
Mycetism ( Mycetismus) , isojen sienten aiheutamat ,myrkytykset, poisonings by larger fungi
Mycid (sienten aiheutamat sekundäärireaktiot, id-reaktiot), secundary effect manifested by eczemas and urticaria
Otan jokaisesta otsikosta seuraavassa pienen käännöksen, koska se samalla päivittää sienistä tuon sairauksia ja myrkytyksiä aiheuttavaa aluetta mukavasti.
torsdag 17 september 2009
Ruotsalaiset sieniuutiset. Päivitys sienimyrkytyksien hoidosta.
http://www.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=113&a=516144
http://w3.goteborg.se/botaniska/
PÄIVITYSTÄ SIENIMYRKYTYKSISTÄ
http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=2333söndag 13 september 2009
Tricholoma flavovirens, Albatressus ovinus ja rhabdomyolyysi
LÄHDE: Nieminen P, Kirsi M, Mustonen AM. Suspected myotoxicity of edible wild mushrooms.Exp Biol Med (Maywood). 2006 Feb;231(2):221-8
University of Joensuu.
Suomennosta lähdeartikkelista.
Kangaskeltavalmuska, tricholoma flavovirens on Suomessa laajalti käytetty valmuskalaji (musseron). Sen on havaittu aiheuttavan viivästynyttä rhabdomyolyysiä, lihasten hajoamista ja kuolemantapauksia Ranskassa ja Puolassa ihmisillä. Hiirissä on havaittu kohonneita plasman kreatiniinikinaasi- arvoja.
Jopa korkeasti arvostettu kivitatti, Boletus edulis, on aiheuttanut samanlaista myotoksista vastetta koehiirillä.
Tästä johtui, että tiedemiehet tekivät hypoteesin, että muutkin syötäviksi arvellut sienet voivat aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia joistain kemiallisista yhdisteistä johtuen. Tutkijat ottivat selvittääkseen eräiden muiden traditionaalisesti käytettyjen sienten toksisuutta. 86 koehiirtä sai siten viiden päivän ajan eri määriä sieniä ( 3 g, 6 g tai 9 g painokiloa kohti) .
Sienet olivat seuraavista lajeista:
Russula spp eli haperoita ( kremlor),
Cantharellus cibarius, keltavahvero ,
Albatrellus ovinus, lampaankääpä (fårticka) ja
Leccinium versipelle , koivun punikkitatti (tegelsopp).
www.multi.fi/~sundform/Svamp/
Näitä annetiin sekoitettuna laboratoriodieettiin. Jos sientä oli 9 g/ painokiloa kohti, kaikissa tapauksissa nousi plasman kreatiniinikinaasi, mutta histologisisssa lihas- ja maksanäytteissä ei ollut muutoksia.
Täten siis aiemmin havaitut toksiset muutokset eivät ole spesifisiä valmuskalle, Tricholoma flavovirens-sienelle, vaan mahdollisesti ovat epäspesifistä vastetta, joiden ilmeneminen riippuu yksilöllisestä herkkyydestä ja merkitsevästä määrästä syötyä sientä.
University of Joensuu.
Suomennosta lähdeartikkelista.
Kangaskeltavalmuska, tricholoma flavovirens on Suomessa laajalti käytetty valmuskalaji (musseron). Sen on havaittu aiheuttavan viivästynyttä rhabdomyolyysiä, lihasten hajoamista ja kuolemantapauksia Ranskassa ja Puolassa ihmisillä. Hiirissä on havaittu kohonneita plasman kreatiniinikinaasi- arvoja.
Jopa korkeasti arvostettu kivitatti, Boletus edulis, on aiheuttanut samanlaista myotoksista vastetta koehiirillä.
Tästä johtui, että tiedemiehet tekivät hypoteesin, että muutkin syötäviksi arvellut sienet voivat aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia joistain kemiallisista yhdisteistä johtuen. Tutkijat ottivat selvittääkseen eräiden muiden traditionaalisesti käytettyjen sienten toksisuutta. 86 koehiirtä sai siten viiden päivän ajan eri määriä sieniä ( 3 g, 6 g tai 9 g painokiloa kohti) .
Sienet olivat seuraavista lajeista:
Russula spp eli haperoita ( kremlor),
Cantharellus cibarius, keltavahvero ,
Albatrellus ovinus, lampaankääpä (fårticka) ja
Leccinium versipelle , koivun punikkitatti (tegelsopp).
www.multi.fi/~sundform/Svamp/
Näitä annetiin sekoitettuna laboratoriodieettiin. Jos sientä oli 9 g/ painokiloa kohti, kaikissa tapauksissa nousi plasman kreatiniinikinaasi, mutta histologisisssa lihas- ja maksanäytteissä ei ollut muutoksia.
Täten siis aiemmin havaitut toksiset muutokset eivät ole spesifisiä valmuskalle, Tricholoma flavovirens-sienelle, vaan mahdollisesti ovat epäspesifistä vastetta, joiden ilmeneminen riippuu yksilöllisestä herkkyydestä ja merkitsevästä määrästä syötyä sientä.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)