Sienieläimet (Sponges) Spongier

Sienieläimet (Porifera) ovat eläinkunnan pääjakso, joka käsittää yli 5 000 etenkin merissä elävää lajia.

Rakenne

Sienieläimen perusrakenne on säkkimäinen (ns. askoni-tyyppi), jossa varsinaisia kudoksia ja elimiä ei ole. Tyvi tai jalka on yleensä kiinni kasvualustassa, ja vastakkaisessa päässä on suuaukko. Keskelle jäävän ontelon sisäpinnalla on kaulussiimasoluja eli koanosyyttejä, joiden siimojen liike aiheuttaa seinissä olevista aukoista, pooreista, sisään ja suuaukosta ulos suuntautuvan vesivirran. Näiden avulla sienieläin saa vedestä ravintohiukkasia.

Sienieläimet elävät ns. runkokunnissa, jolloin yksilöt eivät ole itsenäisiä. Perustyyppiä mutkikkaampia ovat sykoni, jossa kaulussiimasolut ovat syvennyksissä, ja leukoni, jossa ne ovat kanavien yhdistämissä siimakammioissa. Sienieläimet lisääntyvät tavallisesti jakautumalla tai silmikoimalla, mutta myös talvisilmujen (gemmula) avulla sekä suvullisesti.

Sienieläinluokat

Wikipedialähteestä

Sienieläimet jaetaan tukirangon perusteella kolmeen luokkaan:

• Sarveispiisienet (Demospongiae)
• Lasisienet (Hexactinellida)
• Kalkkisienet (Calcarea)

Sarveispiisieniä ovat mm. pesusieni ja Suomessa elävät neljä lajia, mm. murtovesisieni (Ephydatia fluviatilis) ja järvisieni (Spongilla lacustris). Se viihtyy seisovassa vedessä ja muodostaa pohjakiviin tai laitureihin kymmenien senttimetrien pituisia haarovia, mikroskooppisen pienten levien vuoksi vihertäviä runkokuntia.

Riutta-akvaarioissa voi pitää sarveispiisieniä ja kalkkisieniä, niitä tulee sinne joskus elävän kiven mukana. Monet kalalajit syövät niitä mielellään.

• Ruotsiksi:

Svampdjur, eller spongier, Porifera, är cirka 10 000 arter som till utseendet liknar svampar, men de är inte släkt med svamparna. Namnet svampdjur är vilseledande eftersom svampar bildar ett eget rike (Fungi), medan svampdjur tillhör djurriket och har ett inre skelett. Svampdjuren utvecklades för nästan 600 miljoner år sedan.

Svamp betyder etymologiskt något poröst och fuktigt (jfr. engelska swamp, "träsk", och det besläktade ordet "sump") och svampdjuren har fått sitt namn av tvättsvampen, som är en produkt framställd av vissa svampdjursarter (idag dock vanligen syntetisk). ^[1]

De flesta arterna lever i marina miljöer och är sedentära, vilket betyder att de är havslevande och lever fastsittande på ett underlag. De lever på att fånga partiklar som passerar genom kroppens inre kanaler. Storleken på svampdjur varierar mellan 1 cm till 2 meter.

I Sverige finns det omkring 150 arter, varav 25 lever vid västkusten, och 50 andra arter i sötvatten. Totalt sett så finns det ca 10 000 arter i världen.

Reproduceringen sker könligt eller könlöst genom avknoppning. De flesta arter är hermafroditer.

Svampdjuren delas in i kalksvampar (Calcarea), korallsvampar (Sclerospongiae), kisel- och hornsvampar (Demospongiae) samt glassvampar (Hexactinellida), utifrån uppbyggnad och material i spiklerna (skelettet). Kalksvamparna och korallsvamparna har spikler av kalcit, medan kisel- och hornsvamparna och glassvamparna har kisel som byggnadsmaterial.