Etiketter

Leta i den här bloggen

onsdag 29 augusti 2018

Vahverot eli kanttarellit tuottavat ergosterolia ja ergosteroliperoksidia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahverot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/keltavahvero

Nämä joita keräsin viime viikolla ( asetin ne sitten jääkaappiin jaapsitoin 2.9. illalla)  voivat olla  valhevahveroita, ainakin oikeanpuoleiset kuvassa  tai kaikki, koska niistä ei tullut kanttarellin aromia esiin paistaessa ja maku oli kirpeä ellei kitkerä.  Valhekanttarellit - sanotaan vanhassa tiedossa-  ovat  kyllä syötäviä,mutta ei vaikuta mitenkään  kulinaariselta elämykseltä. Mainitaan niiden oelvan kitkeriä. En suosittele. Ainakin pitää ryöpätä mielestäni, vaikka Luontoportti sanoo, ettei tarvitse ryöppäystä. Muta  tuskin niistä saa yhtän mitään hyvää, sillä ne EIVÄT ole kanttarellisukua vaan  jotain Boletales sukua. .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valevahvero
Hygrophorosis aurantiaca,
Agaricomycetidae, Boletales
Pseudokantarell, valevahvero

Mitä PubMed tietää tästä Valevahverosta?     HYGROPHOROSIS AURANTIACA

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Hygrophorosis+aurantiaca

Molecules. 2016 Jul 21;21(7). pii: E946. doi: 10.3390/molecules21070946. A New Method for the Isolation of Ergosterol and Peroxyergosterol as Active Compounds of Hygrophoropsis aurantiaca and in Vitro Antiproliferative Activity of Isolated Ergosterol Peroxide. Nowak R1, Drozd M2, Mendyk E3, Lemieszek M4, Krakowiak O5, Kisiel W6, Rzeski W7,8, Szewczyk K9.
1
Department of Pharmaceutical Botany, Medical University of Lublin, Poland..

TIIVISTELMÄ ( Suomennosta) Abstract

Tässä tutkimuksessa eristettiin  ensimmäistä kertaa tuoreista valekanttarelleistä ergosteroliperoxideja ja ergosterolia.   Uusi yksinkertainen ja ekonominen  kromatografinen metodikin  kehitettiin tämän sienilajin  mainittujen tuotteiden määritykseen. koeputkitutkimuksissa  löytyi ergosteroliperoksidin antiproliferatiivinen vaikutus  ihmisen paksunsuolen syöpäsoluja vastaan. mainittu  vaikutus  perustui muuntuneeseen mitokondriaaliseen aktiivisuuteen ja alentuneesen DNA-synteesiin, Samoissa pitoisuuksissa vaikutus ei kuitenkaan ollut toksinen paksunsuolen epitelisoluille. Valekanttarellin  maanpäällinen osa sporocarp (fruitbody, itiöemä = lakki ja jalka)  omaa suuret  mahdollisuudet    tuottaa lääketieteeseen   ehkä soveltuvia  substansseja -ja uutteita.

  • In the present study, ergosterol peroxide and ergosterol were isolated for the first time from fresh fruit bodies of Hygrophoropsis aurantiaca (False Chanterelle). The substances were characterized mainly by spectroscopic methods (¹H-NMR, (13)C-NMR, DEPT-45, DEPT-90, DEPT-135, 2D-NMR). In our study, a new specific thin layer chromatographic method was developed for determination of ergosterol and ergosterol peroxide in H. aurantiaca extract. The method is based on the separation of n-hexane extract on silica gel (Silica Gel G) TLC plates using the optimized solvent system toluene/ethyl acetate (3:1; v/v). The main advantages of the developed method are the simplicity of operation and the low cost. The in vitro study results revealed the antiproliferative properties of ergosterol peroxide against LS180 human colon cancer cells. The described effect was attributed both to altered mitochondrial activity and decreased DNA synthesis. Additionally, in the same concentration range the investigated compound was not toxic to CCD 841 CoTr human colon epithelial cells. The present study suggests that fruit bodies of H. aurantiaca have great potential for producing substances and extracts with potential applications in medicine.

KEYWORDS: Hygrophoropsis aurantiaca; TLC-DPPH; antiproliferative effect; cytotoxicity; ergosterol; peroxyergosterol PMID: 27455215 DOI: 10.3390/molecules21070946 [Indexed for MEDLINE]  Free full text

Olen sitä mieltä, ett nämä keräämäni  sienet ovat valevahveroita, Niissä ei ollut kanttarelliaromia paistaessa. Ne maistuivat lähinä - vähän pahankitkeriltä, ruotsalainen sanoo: Besk smak. Sain yöllä painajaisia ja olin ihan hikinen.  Sitten seuravana päivänä oli päänsärkyä ja pohjelihaskipua.  En kuitenkaan  heti tehnyt  yhteenvetoa  sienten syömiseen. Minulla on hyvin harvoin päänsärkyä ja yleensä en näe painajasiunia tai  musita    mitä unta sattuu näkemään ja " nukun kuin tukki".  Seuraan  verenpainetta jos  tulee jotain outoa.  Diastole oli tänään hieman koholla.


 

Suomalainen sienten kuvasarja netissä

https://sepon.pic.fi/kuvat/Sieni%C3%A4/

Sieniaika jälleen 2018. Keltavahverot ja Valevahverot

29.8. 2018  Metsä on vielä aika kuivaa, järvien pinnat eivät ole palautuneet  kesäkuivuuden jälkeen, vaikka on sataa ripottanut.
Yllättävää kuitenkin pitkästä aikaa nähdä kanttarelleja ihna kävelytien varrella. Poimin pari kourallista.
Niisä näkyi muutamia  selvästi oranssimpia kuin toiset ja oranssimpien heltat olivat tiheät ja niiten varressa ei ollut sitä putkimaista reikää.  Hmm mikähän valevahvero se voisi olla?
Katsoin netistä. Mutta- siellähän ON valevahvero olemassa!
Nyt vain on saatava tietää, onko se myrkyllinen vai myrkytön. Näissä lähtehissä sanotaan että sen voi paistaa kuten oikean vahveron.
YLE kirjoittaa  tästä samasta  asiasta  -- Tänään huomasin että näitä molempia voi kasvaa  aika lähekkäin   muutamien neliömetrien  alueella.

https://yle.fi/uutiset/3-7438425

Siteeraan luontoportin tekstin valevahverosta. Valevahvero ei kuulu kantarelleihin , vaan boletales ryhmään

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/valevahvero

    Valevahvero

    Hygrophoropsis aurantiaca

    • Heimo: Hygrophoropsidaceae
    • Suku: Valevahverot – Hygrophoropsis
    • Syötävyys: * – kelvollinen ruokasieni
    • Näköislajit:keltavahveroLakki: 2–8 cm leveä, laakea tai hieman suppilomainen, ohutreunainen,
  • reunoilta sisäänkiertynyt, nuorena nukkainen, myöhemmin sileä, kuiva. Oranssinkeltainen, haalistuva, usein keskeltä tummempi. Heltat, tiheässä, pitkäjohteiset, toistamiseen haaraiset, oranssinpunaiset.
  • Jalka: 2–5 cm pitkä, ohut (0,3–0,8 cm), tyvestä suippo, lakin värinen, sitkeä.
  • Malto: Kellanpunertavaa, ohutta, pehmeää, sitkeää.
  • Itiöpölyn väri: Valkoinen.
  • Mikroskooppiset tuntomerkit: itiöt 5-8 × 3-4,5 um, soikeita, värittömiä, sileitä, dekstrinoideja.
  • Maku: Mieto.
  • Haju: Heikko.
  • Kasvupaikka: Havu- ja sekametsät, hakamaat, pensaikot, 
  •  Hakkuuaukeat, pururadat, havulahopuulla, hakkeella ja karikkeella. Lahottaja. Yleinen koko maassa. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.
  • Satoaika: Elo–lokakuu. Löydettävissä enemmän kuivina syksyinä.
  • Värjäys: Värjäyssieni, ruskeankeltaisia ja oransseja sävyjä.
Valevahvero kasvaa yleisenä koko maassa havu- ja sekametsissä usein havulahopuulla ja hakkuuaukeiden kannoilla. Valevahvero sisällytetään nykyisin syötäviin sieniin, ja on joidenkin mielestä aivan kelpo ruokasieni, jota ei ole osattu käyttää.
Valevahveron saattaa sekoittaa keltavahveroon (Cantharellus cibarius), vaikkakin valevahvero kuuluu helttasieniin. Keltavahverolla ei ole helttoja, kuten valevahverolla, vaan poimut. Valevahveron heltat ovat hyvin tiheässä, kertaalleen haaroittuvat ja oranssinpunaiset. Valevahvero on keltavahveroa hennompi, pienempi ja ohutmaltoisempi. Keltavahvero on erinomainen ruokasieni.
Valevahverosta on erotettu nykyisin ruskovalevahvero (H. rufa) ja kalvasvalevahvero (H. pallida). Ruskovalevahveron lakki on samettinukkaisen tumman ruskea, kalvasvalevahverolta puuttuvat keltaiset värit ja sen lakki on kerman vaalea.

VERTAA KANTTARELLIIN:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/keltavahveroi/sienet/keltavahvero