Ruokamyrkytys elintarvikkeesta kuten sienestä

Sjukdomsinformation om matförgiftning

Annan benämning: livsmedelsburet utbrott

Här tas endast upp matförgiftningar som orsakats av mikroorganismer och deras toxiner (gifter). Matförgiftningar kan även orsakas av kemiska ämnen och rena gifter, till exempel svampförgiftning.

I en studie från Livsmedelsverket 1994 framkom att betydligt fler människor matförgiftas i Sverige än vad som noteras i den officiella statistiken. Antalet kan vara så stort som en halv miljon människor årligen. Hälften av dessa matförgiftas vid restaurangbesök och hälften av mat tillagad i hemmet. I en annan studie beräknades att 338 000 personer matförgiftas i Sverige varje år till en kostnad av 731 miljoner.

Enligt vår officiella statistik inträffar cirka 100 utbrott och cirka 2 000 sjukdomsfall årligen. Det är endast en bråkdel av alla matförgiftningar som blir rapporterade.

Orsakande mikroorganismer/agens

Definitionen på ett livsmedelsburet utbrott enligt Världshälsoorganisationen (WHO) är minst två sjukdomsfall efter intag av samma livsmedel.

Livsmedelsburen smitta/matförgiftning kan delas upp i två olika grupper, infektion och förgiftning.

• Infektion: Maten innehåller mikroorganismer som från mag-och tarmkanalen tränger in i tarmväggen och orsakar inflammation (till exempel Salmonella, Shigella, Campylobacter, Yersinia, Calicivirus)
• Förgiftning: Maten blir förorenad av framför allt bakterier som vid sin tillväxt bildar bakteriegifter (toxiner) till exempel Staphylococcus aureus, Clostridium perfringens och Bacillus cereus. Clostridium botulinum är också en toxinbildande bakterie men orsakar helt andra symtom än de övriga. Vissa förorenande mikroorganismer kan också via sina egna enzymer omvandla till exempel äggviteämnen (proteiner) i livsmedlet till toxiska produkter.

Omkring en tredjedel av de rapporterade livsmedelsutbrotten orsakas av någon organism inom "infektionsgruppen". Ungefär en tredjedel orsakas av någon toxinbildande mikroorganism, medan man i resten av fallen inte återfinner något smittämne överhuvudtaget. De senaste åren är andelen okända betydligt högre (60-70 procent) om man tittar på rapporterna och infektionsgruppen större än toxingruppen.

Livsmedel kan bli smittfarligt på grund av:

• Att smittämnet finns med i livsmedlet redan från början och ges möjlighet till växt. Så kan t.ex. C. perfringens, vars sporer finns naturligt i jord och på grönsaker överleva tillagning av långkok, typ kalops, och vid bristande avsvalning tillväxa i stora mängder. Toxin kan då bildas i tarmen när bakterien återgår till sporform.
• Att icke sporbildande bakterier överlever, och eventuellt tillväxer, om tillagningstemperaturen varit för låg och livsmedlet därefter förvarats på ett felaktigt sätt, till exempel Salmonella i äggrätter, Campylobacter i kyckling, diverse olika bakterier i kryddor.
• Att en person som är smittbärare, till exempel av calicivirus, förorenar livsmedlet genom att t.ex. skära skinka/sallad eller garnera tårta, i dessa fall förökas smittämnet alltså ej i livsmedlet.
• Att livsmedlet bevattnats, behandlats eller sköljts i förorenat vatten (Shigella, Salmonella, EHEC i olika salladssorter, calicivirus, hepatit A i hallon).
• Att naturligt förekommande ämnen i livsmedlet via inverkan av förorenande mikroorganismer omvandlats till ”gifter”, till exempel till histamin i fisk.

Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik

Symtombild och inkubationstid beror på typen av smitta. I allmänhet har toxinförgiftningar en kort inkubationstid (några enstaka timmar till ett dygn), medan den vid infektionerna brukar vara något längre och för vissa smittämnen upp till veckor. Symtomen inkluderar oftast diarréer, kräkningar, magsmärtor och ibland feber.

Allmänt förebyggande åtgärder

Goda kunskaper i livsmedelshygien bör krävas av dem som lagar mat åt andra. Det är viktigt att känna till vad som är risklivsmedel och att förstå vikten av nedkylning och varmhållning. Man bör till exempel inte grava kyckling eller servera anklever som inte upphettats till mer än 45°C (en temperatur som i en del matrecept anges som tillagningstemperatur). Inte heller skall man hälla den använda kycklingmarinaden på den tillagade maten.

Livsmedelsarbetare som hanterar oförpackade livsmedel skall inte arbeta om de är magsjuka. Man bör även stanna hemma från arbetet i ytterligare två dagar då man blivit frisk (gäller speciellt calicivirus). Om denna regel följdes skulle många matförgiftningar kunna undvikas.

Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott

Misstänkta matförgiftningar ska alltid snabbt anmälas till miljökontoret eller motsvarande i kommunen. Det är viktigt att tidigt utreda matförgiftningar för att hinna ta prov på kvarvarande livsmedel. Prov bör också tas på några av de drabbade. Det kan vara lämpligt att provta cirka fem personer och undersöka för både bakterier, virus och parasiter.

Kommentarer

Livsmedelsburna utbrott är alltså vanliga och förekommer mycket oftare än vad som anges i den officiella statistiken. Vid utredning av utbrott har man funnit att orsaken ofta varit kunskapsbrist, slarv eller andra brister i livsmedelshygienen. Det har handlat om felaktig nedkylning, dålig kylförvaring, otillräcklig upphettning men också om att en smittbärare förorenat något livsmedel. Kunskaper i livsmedelshygien är sålunda A och O.

• Totalt 200 personer drabbades av magsjuka efter att ha ätit toscatårta, frukttårta, semlor eller bakelser från ett konditori i västra Sverige. Eftersom smittan, som troligen var norovirus, spreds via flera sorters bakverk hade den troligen sitt ursprung hos personalen som bakat dem.

Aflatoksiinit ja pähkinät

Pähkinöitten home aflatoksiini

Wikipediassakin on tästä aflatoksiinsita teksti ja kuva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aflatoxin_B1.svg

AFLATOKSIINI on homesienten tuottama terveydelle haitallinen yhdiste, joka on voimakas ja tunnettu karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Aflatoksiini vaikuttaa niin sanotun epoksidimekanismin kautta. Aflatoksiinia erittyy monissa homesienilajeissa, joista merkittävimpiä ovat ASPERGILLUS-suvun homeet-

Aflatoksiini löydettiin 1960, kun selviteltiin nuoria kalkkunoita tappaneen Turkey X-sairauden aiheuttajaa. Syylliseksi löydettiin ASPERGILLUS FLAVUS jonka erittämästä myrkystä (toksiini) aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. PARASITICUS, A. NOMIUS ja A. TAMARII. Aflatoksiini on erityisesti pähkinoitten ongelma.

Aflatoksiineja on mm.B1, B2, G1, G2, M1, M2, B2A ja G2A.

ASPERGILLUS FLAVUS ja A. PARASITICUS tuottavat aflatoksiineja B1, B2, G1 ja G2. Niitä tuottuu lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja niitä löytyy maahantuotetuissa elintarvikkeissa kuten pähkinät, kuivatut hedelmät ja maissi.

Afltatoksiini M1 on on aflatoksiini B1:n aineenvaihdunnallinen tuote, ja sitä muodostuu lehmän maitoon, jos lehmä on saanut sellaista rehua, joka on aflatoksiini B1-pitoista. Koska tämä B1 aflatoksiini on genotoksinen ja syöpääsynnyttävä, sille ei ole annettu mitään " siedettävää arvoa (TDI)" . On esitetty riskipitoisuus maksasyövän esiintymiselle 100 000 ihmisen joukossa elinaikana ja tämä on aflatoksiinin päivittäinen saantitaso 1 mg/ kehonpainokiloa kohden. Nykyajan tekniikalla ei ole vielä mahdollista täysin estää aflatoksiineja elintarvikkeissa. Sen takia niille annetut raja-arvot oli aiemmin asetettu hyvinkin mataliksi. Kehoittamalla parempiin tuotantovaiheen olosuhteisiin ja varastoimisolosuhteisiin voidaan edelleen vähentää aflatoksiinien esiintymistä-.
Jos on työympäristössä riskiä aflatoksiinipölystä tai itiöistä, on käytettävä suodattimen omaavaa hengityssuojainta (P-2).

Riskituotteisiin kuuluu myös mausteet ja öljykasvien siemenet. Pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien aflatoksiinipitoisuutta voidaan lajittelulla tai muulla mekaanisella menetelmällä vähentää.Sensijaan on kiellettyä vähentää aflatoksiinia kemiallisin menetelmin.
Eri tuotteissa on annettu aiemmin matalahkot korkeimmat sallitut
pitoisuudet aflatoksiini B1:lle ( ug/kg, mikrogrammaa kilossa)
tai B1+B2+G1+G2 summalle
tai M1 metaboliitille.

Tuotteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:
Maapähkinät,pistache, pähkinät ja kuivatut hedelmät
Vilja, tattari mukaanluettuna
Maito.

YK:n komissio, joka lyö lukkoon kansainvälistä elintarvikelainsäädäntöä Codex Alimentarius oli päättänyt kohottaa entisistä matalista arvoista aflatoksiinin raja-arvon eli noin 4 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan/ kg elintarviketta. Tämä tapahtui lokakuussa 2008.
EU on joutunut täten vuodenvaihteesta 2008- 2009 päästämään markkinoille manteleita, hasselpähkinöitä ja pistache-pähkinöitä, joissa on korkeampia pitoisuuksia aflatoksiinia, joten maksasyövän riski täten on kohonneempi.

Oma kommenttini: Varotoimena voi sanoa, että yksipuolista, tään ryhmän elintarvikkeiden käyttöä tulisi pitää tarpeeksi harvana. Sopiva elintarvikkeitten vaihteleminen ravinnossa on aina paljon edullisempiseikka, kuin minkä tahansa saman elintarvikkeen jatkuva käyttäminen.

Hyvin suuri virhe, jota kukaan älköön tehkö on pestä ja huuhdella pähkinöitä ja sitten kuivattaa niitä huoneenlämmössä. Siitä home riehahtaa todellakin.

Muta mikrouunissa kuumennus ja suolaaminen ei liene haitaksi.

Viljan homeet. A- ja B- trikotoseenit; Okratoksiini A

Trikotoseenejä on yli 150 eri toksiinia. Niihin kuuluu mm seuraavat:
DON = deoxynivalenol, deoksinivalenoli
DAS, diacetoxyscurpenol, diasetoksiskurpenoli
Fusarium-X, fux-x
Nivalenol, niv, nivalenoli
Neosolaniol, neo, neosolanioli
Ht-2 toxin, Ht-2 toksiini
T-2 toxin, T-2 toksiini
3 Ac-DON
Trichotesin, trikotesiini
T-2 tetraol, T-2 tetraoli
Trichothecolon, trikotekoloni
Scirpentriol, skirpentrioli
Verrucarol, verrukaroli

Ruotsissa kiinnitetään erityisesti sellaisiin mykotoksiineihin huomiota kuin vehnän ja rukiin trikoteseenit ja okratoksiini A.

Trikotoseeneja muodostaa FUSARIUM-sienet, jotka pystyvät tartuttamaan itävää viljaa ja homeet muodostavat toksiineja jo pellossa. Näitten toksiinien hankaluus on niiden vaikutus immuunipuolustukseen. Immuunipuolustus alenee, tulee verenvuotoja, ripulia ja oksennuksia. Jollekin on tullut myös sisäisiä verenvuotoja.

Mainittu okratoksiini A , jota puolestaan tekee PENICILLIUM VERRUCOSUM, esiintyy lähinnä sellaisessa viljassa, jota varastoidaan liian suuressa vesipitoisuudessa. Okratoksiini A on munuaismyrkky ja aiheuttaa tuumoreita.
Jotta viljassa muodostuu hometoksiineja kuivatuksen jälkeen, on viljan vesiaktiivisuus ( vattenaktivitet) useimmissa tapauksissa ylittänyt 0,70. Hometoksiinin muodostus vaatii vesiaktiivisuuden 0,80.

Kun on analysoitu viljanjyvien ytimiä, niissä esiintyneet tavallisimmat homesuvut ovat olleet FUSARIUM ja PENICILLIUM. Muista, ns. varastohomeista tavallisimpia ovat olleet satunnaisesti esiintymällä suvut ASPERGILLUS ja EUROTIUM; niiden infektoimisaste on matala.

FUSARIUM-lajien jatkoanalyysissä esiintyi F. POAE vehnässä ja rukiissa. Tavallisia olivat myös F. CULMORUM ja F. TRICINCTUM sekä F. AVENACEUM.

Ruotsin oloissa FUSARIUM-lajit tuottavat trikoteseenejä, joita analysoitu A- ja B-trikoteseenejä 13 erilaista. Ruotsissa tuottuu lähinnä DON eli deoksinivalenolia havaittavissa määrin.
Analyyseissä ilmoitetaan mykotoksiinin määrät yksiköillä log CFU/ g. Sille on asetettu korkein sallittu yläraja tuotteissa ja TDI arvo.
CFU= Colony Forming Units.
LÄHDE:
Olsen Minna, Möller Tord: Mögel och mykotoxiner i spannmål

DON har riskvärderats av JECFA (73)och av EFSA/ EU:s Scientific Committee

for Food (76) och fastställt ett TDI på 1 μg/kg kv. DON har inte bedömts som

carcinogent och TDI är satt utifrån effekter på immunförsvar, tillväxt och

reproduktion.

Joukko kynsisieniä

Vahva xylanaasi-entsyymi piilee Scopulariopsis-lajissa.
Joku henkilö oli saanut homeanalyysivastauksessa asunnostaan tuon sortin ja kyseli Suomi24 palstalla tarkempia tietoja siitä. Katsoin PubMed hakulaitteella:

Scopulariopsis lajeja on tutkittu tarkasti ja niistä on löydetty vahva aktiivi xylanaasientsyymi.

LÄHDE (1): Afzal AJ, Ali S, Latif F, Rajoka MI, Siddiqui KS. Innovative kinetic and thermodynamic analysis of a purified superactive xylanase from Scopulariopsis sp. Appl Biochem Biotechnol. 2005 Jan;120(1):51-70. (USA)

Kaksi isoentsyymiä ovat ryhmää endo-1,4-beta-xylanase (EC 3.2.1.8) from Scopulariopsis sp).

Ne suorittavat xylaani-nimisen hiilihydraatin hajoittamista ja tekevät xylotriooseja ja xylobiooseja. Entsyymit ovat aika kestäviä lämmön suhteen.

Olisiko tästä lajista jotain vaaraa ihmiskudosten hajottamisessa? Nyt on katsottava mykopatologian puolta: Vastaava home " in human"?

Eräässä tutkimuksessa oli 250 kynsisienipotilasta, joilla oli 2- tyypin diabetes, siis paljon sokeria kehossa. Kynsisienitauti, jota heistä eräillä esiintyi, on latinaksi nimeltään onychomycosis.

LÄHDE (2): Manzano-Gayosso P, Hernández-Hernández F et al. Onychomycosis incidence in type 2 diabetes mellitus patients.(Mexico) Mycopathologia. 2008 Jul;166(1):41-5. Epub 2008 Mar 29

Tämä em. sieni löytyi myös näytteissä, mutta ei ollut niin yleinen kuin muut, jotka kynsisienestä oli viljeltävissä.

Näistä potilaista 37.2 % :lla osoittautui esiintyvän kynsien dystrofiaa. Heitä oli 93 yksilöä. Näistä taas 75,3% näytti saaneen kynsisientä. Potilaita oli 70, joista naisia 36 ja miehiä 34. Keski-ikä oli 63.5 vuotta. Oli merkitsevää, miten kauan henkilöt olivat poteneet 2-tyypin diabetesta , kun katsottiin asiayhteyttä kynsisienen kehkeytymiseen. Tavallisimmat kliiniset muodot olivat ”distaalinen lateraalinen subunguaalinen” ja ”totaalinen dystrofinen onychomycosis”, siis että sieni vikuutti kynnen alustaa kynsikärjen sivustoilta tai sitten kynsi oli täysin kurttuinen. 58 eri sienilaatua saatiin eristettyä.

Niistä 48.6% kuului dermatofyytteihin.
Tavallisin oli Tricophyton rubrum ( 37.1%).

Hiivan kaltaisista lajeista
12 oli Candida-lajeja, ensinnä C. albicans ja C. parapsilosis.
Kolme oli Cryptococcus lajeja( C. albidus, C. uniguttulatus ja C. laurentii)
Kaksi oli Trichosporon asahii
ja vain yksi oli Pichia ohmeri.

Non-dermatofyytti-homeita eristettiin kuusi seuraavasti:
Kaksi oli Chrysosporium keratinophylus,
kaksi oli Scopulariopsis brevicaulis,
yksi oli Aspergillus fumigatus,
yksi oli myös Acremonium lajia.

...

(Siis jokin xyloosia pilkkovakin Scopulariopsis oli joukossa.

Täytyy muistaa, että diabeteksen hyvä hoito kohottaa vastustuskykyä, koska silloin sienet ja homeet eivät asetu kehoon niin helposti).

Banaanihome

Banaanintäplän home

Mustanruskeat painumat ja pisteet banaanin kuoressa johtuvat homeesta( mould). Tilannetta kutsutaan nimellä antthraconose eli antrakonoosi . Home joka aiheuttaa nuo pilkut, on nimeltään Colletotrichum musae. Se on banaanisadon korjuunjälkeinen ongelma kaikkialla maailmassa. Vain silloin kun banaani ei ole läpikotaisin mädäntynyt, tuo home rajoittuu pelkästään kuoreen eikä vahingoita banaanin ydintä. Ja vice versa. Antrakonoosi kehittyy, kun vihreän kuoren uinuva Colletotrichum musae homeinfektio saa kasvuvaiheen hedelmän alkaessa kypsyä

Colletotrichum musae ei ole karsinogeeni ( syöpää aiheuttava). Siitä ei ole myöskään dokumentoitu tapahtuneen myrkytystä ihmisissä tai eläimissä, vaikka he ovat syöneet antrakonoottisia banaaneja.

Kommenttini: Ihmiset ja eläimet luonnostaan välttävät syömästä pilaantunutta. Ehkä sen takia haitallisia vaikutuksia ei tarkemmin tiedetä. Pilaantunut banaani on tosi vastenmielinen.
http://www.moldbacteria.com/myblog/2006_01_01_moldbacteria_archive.html

Sienisanakirja: pinnalliset ja syvät sienitulehdukset

Näitä en katsonut tänään tästä uudestä sienikirjasta. Mutta on hyvä tietää että MYKOPATOLOGIAN alalla puhutaan pinnallisista ja syvistä sienitulehduksista enemmänkin.

Normaalisti ihmisen kehossa ei kasva sieniä. Sienen pääsy kasvamaan kehossa on alentuneen vastustuskyvyn heijastumaa. Sieni kuuluu myös opportunistisiin vaaroihin.

Sienisanakirja: mycidi , id-reaktiot

Mycid, mysidi, on ekseemana tai urtikariana ilmenevä sekundäärivaikutus sienitulehduksesta ihmisellä.

Tässä on kyse ihmiseen tarttuvista sienistä: Sieni voi asustaa ihmisessä parasiittina.

Mysidi on allerginen reaktio sienten itiöille tai toksiineille.

Jos sienet ovat Dermatophyte lajia, id-reaktio on dermatofytidi ( dermatophytid)
Jos sienet ovat Tricophyton -lajia, id- reaktio on trikofytidi ( tricophytid)
Jos sienet ovat Microsporum -lajia, id-reaktio on mikrosporidi ( microsporid)
Jos sieni on Epidermophyton- lajia, id-reaktio on epidermofytidi ( epidermophytid).

Sienimyrkyt Sienisanakirjasta: Mysetismi (mycetismus)

Mycetism, mycetismus, tässä sanakirjassa tarkoittaa isoista sienistä (makrosienet) saatuja myrkytyksiä, poisoning by larger fungi. Nämä sienet ovat niitä silminnähtäviä sienirihmaston maanpäälle tulevia osia, joita siten poimitaan ruokasieninäkin, myrkyllisiä tulee joskus vahingossa.

Sienistä tulevat vaivat voivat olla

• allergioita,
  
• intoleransseja,
• pilaantuneen tai homeisen lajin syömistä.
  
• Mutta vakavin sienimyrkytys tulee sellaisten sienien ( fruitbody) syömisestä, mikä sisältää sienimyrkkyjä, mykotoksiineja.

Noin kuusi lajia on sekä yleismyrkkyjä että kuolettavasti myrkyllisiä. Oireet vaihtelevat lievistä mahaoireista kuolemaan. On tärkeä pystyä identifioimaan myrkytyksen aiheuttanut sieni.

Eri myrkytyskategoriat ovat seuraavat ( Tämä on toistoa aiemmista teksteistä, mutta aika hyvä ottaa tässä esiin).

(1) Syklopeptidimyrkytykset, cyclopeptide poisoning.

Näitä ovat amatoksiinit( amatoxins), fallotoksiinit( phallotoxins). Aiheuttajat ovat Amanita phalloides, A. virosa ja A. verna.
Oireet tulevat 4-6 tunnin päästä tai myöhemmin sienen nauttimisesta. Varhaiset gastroenteraaliset oireet voivat maskeerata maksa ja munuaisvaurion. Tämä on sienimyrkytyksistä eniten kuolemia aiheuttava Euroopassa ja P-Amerikassa., muta jos saadaan varhainen hoito alkamaan, toipumisen mahdollisuudet lisääntyvät koska on antiseerumterapiaa ja dialyysi käytettävissä.

Orellaniinilla ja cortinariineilla ( Cortinariuslajeista) on inkubaatioaika 2-20 h + päiviä ja niistä tulee munuaisvaurioita.

(2) Hemolyyttiset eli verta hajoittavat myrkyt (haemolytic poisoning)

Sienet: A. rubescens, A. vaginata
Näitä myrkytyksiä luonnehtii anemia, joka seuraa sellaisten raakojen tai alikeitettyjen sienten syömisestä, joissa on termolabiileja hemotoksiineja ( thermolabile haemotoxins)

(3) Muskariinimyrkytys ( Muscarine poisoning)

A. muscaria
A. pantherina
Oireet ovat varhaiset , kahdessa tunnissa kehittyviä ja niihin kuuluu lisääntynyt hikoilu, syljeneritys, dehydraatio ( kuivuminen) ja pahoinvointi.

(4) Kopriinimyrkytys ( Coprine poisoning)

Aiheuttajasieni Coprinus atramentarius.
Kopriinin myrkkyvaikutus on antabuksen kaltaisuus.

(5) Psykotrooppiset myrkyt (Psychotropic poisoning)

Oireena on hallusinaatioita ja delirium 2-4 tuntia sienten syömisestä.

(a) iboteenihappo ja muskimoliryhmä
A. muscaria
A. pantherina
Nukahtaminen ja tokkuraisuus seura joissain ääritapauksissa.

(b) Indoliryhmä,
psilocin, psilocybin
Nämä vaikuttavat psyykkiseen perceptioon, aistimuksiin , stimuloivasti. Aiheuttaja sienet luetaan hallusinogenisiin sieniin.

(6) Mahasuolikanavaa ärsyttävät sienet (Gastroenteric irritans)
Enteloma sinuatum
Paxillus involutus
Agaricus xanthoderma
Boletus satanus
Hebeloma cristuliniforme)
Monet Tricholoma-lajit
Monet Lactarius- ja Russulalajit

Tässä yhteydessä mainitaan korvasieni Gyromitra esculenta:
joka sisältää gyromitriiniä ja se taas voi aiheuttaa maksa ja munuaisvaikutusta.
Tämä onkin ainoa sienimyrkytys, jonka tiedetään nostattavan kuumetta.
Tätä sientä voidaan valmistaa siten, että myrkky saadaan vähentymään ja sienestä saadaan syömäkelpoista. Keittovettä ei saa käyttää. Kuivattamisessa myrkkyä voi saada haihtumaan.

Sienisanakirja: mykotoksikoosit

Mycotoxicoses ( homemyrkkytaudit, mikrosienimyrkkyjen aiheuttamat taudit ) fungus poisonings by toxin-producing microfungi

Mykotoksikoosit ovat sellaisia sienimyrkytyksiä, jotka rajataan eläimiin ja ihmisiin. Tavallisesti niitä aiheuttaa ravitsemus ja elintarvikkeitten kontaminaatiotila ja joskus termiä tulkitaan karsinogenoosiksi ( carcinogenos).
Näitä sienimyrkytyksiä aiheuttavat mikrosienet( homeet) , jotka tuottavat toksiineja tai varsinkin miljöössä tapahtuva kontakti toksiineja sisältäviin mikrosieniin ( esim sick-building syndrome, hometalo-oireyhtymä

http://www.slv.se/sv/grupp1/Risker-med-mat/Naturliga-gifter/Mogelgifter/
Tunnettuja tällaisia hometoksiineja ovat seuraavat. Kirjoitan englantilaisen nimen ja myöhemmin katson niihin suomalaista tekstiä lisää. Ruotsissa on www.SLV.se lähteessä muutamista homemyrkyistä tekstiä.

aflatoxins AFLATOKSIINI http://fi.wikipedia.org/wiki/Aflatoksiini
citreoviridin
citrimin
fumonisin
islanditoxin
lupinosis http://www.vetmanual.org/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/212212.htm
luteoskyrin http://ukpmc.ac.uk/articlerender.cgi?artid=67126
lysergic acid
maltoryzine http://www.chemblink.com/products/6826-42-2.htm
ochratoxin
patulin
roridins
rubratoxin
satratoxins
slaframins
sporidesmin
sterigmatocystoin
tremorgen
trichothecenes-> näistä erikseen, viljahomeet
zearalenone

Vaikea aihepiiri sienten ja sienimyrkkyjen suhteen on niitten mahdollinen käyttö bioterrorissa. Tästä on kirjoittanut Paterson vuonna 2006

Sienisanakirja, Dictionary of the Fungi

Tänään oli Biomedisiinisessä kirjastossa uutena kirjana iso englantilainen sienisanakirja
AINSWORTH et BISBY´s Dictionnary of the Fungi ja voi todella sanoa etät kirja oli ruokaisa.
Sen tekijät voat Kirk P M, Cannon P F, Mintes D W et Stalpers J A. ISBN 9780851998268
Lisätietoja siitä on lähteessä www.cabi.org
Katsoin siitä muutamia hakusanoja ja niihin kuuluvat tekstit.
Mycotoxicoses ( homemyrkkytaudit, mikrosienimyrkkyjen aiheutamat taudit ) fungus poisonings by toxin-producing microfungi

Mycetism ( Mycetismus) , isojen sienten aiheutamat ,myrkytykset, poisonings by larger fungi

Mycid (sienten aiheutamat sekundäärireaktiot, id-reaktiot), secundary effect manifested by eczemas and urticaria

Otan jokaisesta otsikosta seuraavassa pienen käännöksen, koska se samalla päivittää sienistä tuon sairauksia ja myrkytyksiä aiheuttavaa aluetta mukavasti.

Ruotsalaiset sieniuutiset. Päivitys sienimyrkytyksien hoidosta.

http://www.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=113&a=516144

http://w3.goteborg.se/botaniska/

PÄIVITYSTÄ SIENIMYRKYTYKSISTÄ

http://www.internetmedicin.se/dyn_main.asp?page=2333

Tricholoma flavovirens, Albatressus ovinus ja rhabdomyolyysi

LÄHDE: Nieminen P, Kirsi M, Mustonen AM. Suspected myotoxicity of edible wild mushrooms.Exp Biol Med (Maywood). 2006 Feb;231(2):221-8
University of Joensuu.

Suomennosta lähdeartikkelista.

Kangaskeltavalmuska, tricholoma flavovirens on Suomessa laajalti käytetty valmuskalaji (musseron). Sen on havaittu aiheuttavan viivästynyttä rhabdomyolyysiä, lihasten hajoamista ja kuolemantapauksia Ranskassa ja Puolassa ihmisillä. Hiirissä on havaittu kohonneita plasman kreatiniinikinaasi- arvoja.

Jopa korkeasti arvostettu kivitatti, Boletus edulis, on aiheuttanut samanlaista myotoksista vastetta koehiirillä.

Tästä johtui, että tiedemiehet tekivät hypoteesin, että muutkin syötäviksi arvellut sienet voivat aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia joistain kemiallisista yhdisteistä johtuen. Tutkijat ottivat selvittääkseen eräiden muiden traditionaalisesti käytettyjen sienten toksisuutta. 86 koehiirtä sai siten viiden päivän ajan eri määriä sieniä ( 3 g, 6 g tai 9 g painokiloa kohti) .

Sienet olivat seuraavista lajeista:
 Russula spp eli haperoita ( kremlor),
Cantharellus cibarius, keltavahvero ,
 Albatrellus ovinus, lampaankääpä (fårticka) ja  
Leccinium versipelle , koivun punikkitatti (tegelsopp).
www.multi.fi/~sundform/Svamp/
Näitä annetiin sekoitettuna laboratoriodieettiin. Jos sientä oli 9 g/ painokiloa kohti, kaikissa tapauksissa nousi plasman kreatiniinikinaasi, mutta histologisisssa lihas- ja maksanäytteissä ei ollut muutoksia.

Täten siis aiemmin havaitut toksiset muutokset eivät ole spesifisiä valmuskalle, Tricholoma flavovirens-sienelle, vaan mahdollisesti ovat epäspesifistä vastetta, joiden ilmeneminen riippuu yksilöllisestä herkkyydestä ja merkitsevästä määrästä syötyä sientä.

Lampaankääpä ja ilicicoliini , mitokondriaalinen inhibiittori

LÄHDE: Ding MG, di Rago JP, Trumpower BL.

J Biol Chem. 2006 Nov 24;281(47):36036-43. Epub 2006 Sep 20. Investigating the Qn site of the cytochrome bc1 complex in Saccharomyces cerevisiae with mutants resistant to ilicicolin H, a novel Qn site inhibit

Kun tarkemmin katselee metyyliresorsinoli-triterpenyylirakenteita, joita lampaankääpä sisältää, ne muistuttavat kovasti ubikinolia ja eikös vaan löydykin vaikutusta siinä elämän sfäärissä. Ubikinoni-ubikinoli kuuluu mitokondriaalisiin sytokromi bc1 järjestelmiin elektroninsiirtoketjussa ja on kriittisen tärkeä funktioltaan. Nämä sienimolekyylit vaikuttavat juuri tähän bc1 sytokromiin jollain tavalla.

Asiasta ilicicoliinin osalta kirjoittaa Ding et al. seuraavaa (suomennosta).

Sytokromi bc1 kompleksi sijaitsee mitokondrian sisäkalvossa ja kuljettaa elektroneja ubikinolilta sytokromi c:lle. Tämä elektronin kuljetus on kytkettynä protonien siirtoon kalvon läpi protoneja siirtävässä Q-syklijärjestelmässä. Tämä mekanismi erottaa topografisesti ubikinonin reduktion ja ubikinolin uudelleen oksidoitumisen kohdat kalvon vastakkaisille puolille, ja niitä sanotaan vastaavasti N-kohdaksi(Qn) ja P-kohdaksi (Qp). Molemmat kohdat sijaitsevat sytokromi b:ssä: bc1 kompleksi on transmembraaninen proteiini ja sitä koodaa mtDNA, mitokondrian oma genomi.

Jotta pystyy paremmin ymmärtämään ligandin kiinnittymisen Qn kohtaan, tutkijat käyttivät työssään sienestä saatua ilicicoliini H valmistetta, joka on Qn kohdan inhibiittori ( estäjä) ja sitten valikoivat esiin eräitä hiivan resistenttejä mutantteja. Seulonta johti havaitsemaan, että seitsemän eri aminohapon substituutio sytokromi b:ssä teki hiivasta tälle inhibiittorille vastustuskykyisen resistentin). Kuutta näistä seitsemästä mutaatiosta ei oltu aiemmin edes yhdistetty inhibiittoriresistenssiin.

Mitokondria kalvon ubikinoli-sytokromi c reduktaasiaktiviteetit näistä mutanteista vahvistivat, että erot herkkyydessä tätä inhibiittoria kohtaan johtuivat cytokromi bc1 kompleksista.

Vertailevissa tutkimuksissa käytettiin tunnettuja Qn kohdan inhibiittoreita kuten antimysiiniä ja funiculosiinia, joilla oli vain vähän ristiresistenssiä, mikä viittasi siihen, että näillä inhibiittoreilla oli erilaiset tavat sitoutua bc1 kompleksin N-keskukseen.

Lampaankääpä ja triterpenyylifenolit

Albatrellus ovinut lampaankääpä-sienestä on eristetty myös kuusi triterpenyylifenolia, jotka koeputkitasossa ovat D1 dopamiinireseptorin inhibiittoreita.
Tunnetuimmat olivat ensiksi:
scutigeral 1a, tämä on kaikkein vahvin biologiselta vaikutukseltaan.
ilicicolin B 3,
neogrifolin 5a
grifolin 6
Uudempia ovat
ovinal 2
ovinol 4a
Yhdisteet 1-5 eivät estäneet D2 reseptoriperhettä ja vaikuttavat olevan selektiivisiä D1 reseptoriperheen interaktoreita.
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VKY-3W7PRR4-V&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&_docanchor=&view=c&_searchStrId=1009217837&_rerunOrigin=google&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=027cbe51a708ce4a4e94c6646e27da4d

Lampaankääpä ja grifoliini

Lampaankääpäsienen fytokemikaali grifoliini alentaa kolesterolia vereesä.

LÄHDE: Sugiyama K, Kawagishi H, Tanaka A, Saeki S, Yoshida S, Sakamoto H, Ishiguro Y.Isolation of plasma cholesterol-lowering components from ningyotake (Polyporus confluens) mushroom. J Nutr Sci Vitaminol (Tokyo). 1992 Aug;38(4):335-42Department of Applied Biological Chemistry, Faculty of Agriculture, Shizuoka University, Japan.

Tutkijat halusivat eristää tämän sienilajin hypokolesterolemista vaikutusta tekeviä molekyylejä ja he käyttivät erästä sientä Ningyotake, Polyporus confluens , joka on lampaankääpäsienen sukua.

He tekivät sienestä pulveria uuttamalla 80% etanolissa ja uute sekä jäännös jaettiin osiin, joita tuli viisi riippuen liukoisuudesta eri liuottimiin. Sitten he lisäsivät koe-eläinten dieettiin jokaista fraktiota. Niitten dieetti sisälsi 1% kolesterolia ja 0.25% natriumkolaattia ja tällaista ravintoa syötettiin koe-eläiminä käytetyille rotille. Niitten plasmakolesterolia tutkittiin ja se laski huomattavasti vain etyyliasetaattiliukoisesta fraktiosta. Tämä fraktio tutkittiin yksityiskohtaisesti tarkemmin silikageelipylväskromatografialla. Siinä löydettiin kaksi yhdistettä, jotka muodostivat 45% ja 28.5% etyyliasetaattiliukoisesta fraktiosta. Nämä yhdisteet pystyttiin identifioimaan

• grifoliiniksi , joka on 2-trans, trans-farnesyl-5-methylresorcinol
• neogrifoliiniksi, 4-trans, trans-farnesyl-5-methylresorcinol.
• Kun lisättiin grifoliinia ja neogrifoliinia hyvin kolesterolipitoiseen dieettiin, aleni plasman kolesterolipitoisuus merkitsevästi.

Neogrifoliinijohdannaisia ja grifoliinijohdannaisia on tutkittu edelleen ja ne ovat antioksidatiivisia vahvemmin kuin alfa-tokoferoli tai BHA.
http://grande.nal.usda.gov/ibids/index.php?mode2=detail&origin=ibids_references&therow=494725

Sienestykseni 12.9. 2009

Sientenpoimintaa. Päivä on lämmin, puolipilvinen ja kuiva. Soveltuu oikein hyvin metsässä kulkemiseen. Aamun kastepisarat varvuilta kuivahtivat kyllä nopeasti, joten sienestyksestä selvisi melko kuivin jalkinein. Pudonneet keltaiset koivunlehdet tietysti pettivät kulkemaan monta sivukiemuraa kanttarellin keltaista etsimään. Verensokerin täydennystä sai sitten kypsistä karhunmarjoista matkalla. Muutama satoisa karhunmarjapensas oli polun varrella.

Tällä kertaa sieniä ei ollut kovinkaan runsaasti vielä. On 12. päivä syyskuuta ja ilma on pysytellyt lämpimänä. Tunnin parin sienestys ei anna paljoakaan satoa. Löytyipä ainakin parissa paikassa puhtaan valkeaa lampaankääpää, joka on hyvänlaatuinen sieni ja sitä voi paistaa sen omassa liemessä aivan suuremmitta esikäsittelyittä. Muistan, että isäni keräsi aina runsaasti lampaankääpäsientä, jota tosiaan olikin paljon ( Vesilahden suurissa metsissä), massiivisti verrattuna muihin sieniin. Isäni sienitynnyreissä oli sitä paljon.

Lampaankääpä, Fårticka, Albatrellus ovinus
http://t0.gstatic.com/images?q=tbn:PTqcavi9xq-eQM:http://www.myra.nu/myraKB-H-249.jpg
http://sv.wikipedia.org/wiki/F%C3%A5rticka
Tässä sienessä tuskin pystyy erehtymään.

Tänään tein lampaankääpäsienisopan pelkästään tästä sienilaadusta- ranskalaisten perunain, alfalfaitujen ja hernesoosin kera. Mustaviinimarjakeittoa jälkiruoaksi ja kahvit.

On paras syödä vain yhtä sienilaatua kerralla, jos se on uusi, jotta saa tietää, sietääkö tätä lajia. Sienissähän on se oma sokerinsakin, trehaloosi, joka ei aina sula kaikilla.

Toinen hyvä ruokasieni on kivitatti ja sitä sanotaankin herkkutatiksi. Mutta tänään löysin vain yhden pienehkön kivitatin. Kivitatti, Stensopp, Karl Johans svamp , Boletus edulis
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stensopp

Maitorouskua oli aika runsaasti eikä väki näytä poimivan niitä. Niitä vierastetaan Ruotsissa.Ne ovat Lactarius-heimoa. Englanniksi sanotaan myös milk-cap nimellä, koska niistä tulee valkoista nestettä. Suomessa on haaparousku, kangasrousku ja karvarousku
kauppasieniä. Euroopassa pidetään Lactariuksia milteinpä myrkkysieninä.. Ruotsissa sanotaan sieniajasta: Nyt on sieniä, täytyy ehtiä ennen kuin suomalaiset tulevat. he keräävät kaikki. Monet suomalaiselle kelpaavista sienistä katostaan täällä tympösiksi, tympeiksi ja kitkeriksi.
Lactarius torminossus on karvarousku, skaggriska, joita oli tänään paljon polun varrella. Niitä täytyy liottaa ja ryöpätä, eikä sittenkään maku ole kovin ihmeellinen. Tuntee sentään sieneksi, vaikka sormin käsitellessä ne ovat kuin kananmaksaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Lactarius Kangasrouskuakin, Perpparriska, Lactarius rufus löytyi. Sitäkään ei näytä kerätyn. http://sv.wikipedia.org/wiki/Pepparriska

Koivutatti, björksopp löytyi, ainakin kin yksi. Sen tuntee jalasta. Se on syötäviä. http://hyl.edu.hel.fi/~isto/bilsa/metsao5/8b/kesakisut/janitagalleria/pages/koivutatti.htm http://www.kolumbus.fi/sarakontu/tatit.html

Aika vähän näkyi myrkkysieniäkin. Kanttarelleja ei näkynyt, mutta niillä on runsaasti noukkijoita.

MITÄ LAMPAANKÄÄPÄ SISÄLTÄÄ?
Näyttää , että sitä pdietään terveydellistä vaikutusta omaavana sienenä.
Siinä on Grifolin- nimistä ainetta, jolla on koeputkesssa antituumorivaikutus.Tämä sieni lasketaan “parantaviin sieniin”.

http://healing-mushrooms.net/archives/albatrellus-ovinus.html

http://linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0944711305001996


LÄHDE: Grifolin, a potential antitumor natural product from the mushroom , inhibits tumor cell growth by inducing apoptosis in vitro
FEBS Letters, Volume 579, Issue 16, Pages 3437-3443
M.Ye, J.Liu, Z.Lu, Y.Zhao, S.Liu, L.Li, M.Tan, X.Weng, W.Li, Y.Cao

Ruotsalainen sienitarina suippumyrkkyseitikistä

Ruotsalainen sieniasiantuntija Magnus Neuendorf on nähnyt epätavallisen paljon myrkyllisiä seittisieniä tää vuonna Göteborgin seudulla.Niistä menee munuainen, jos niitä syö.
Havumetsässä tulevat sienet ensinnä esiin. Täkäläiseen kasvitieteelliseen puutarhaan kerätään sieniä yleisölle esitettäväksi.
Sekametsistä löytyy useimmat sienilajit. mitä vanhempi metsä sitä enemmän sienilaatuja.

Ruskeista sienistä eräs on hyvin vaarallinen ( toppig giftspindling, oerhört farlig)
http://www.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=113&a=509594

Wikipediasta sitaatti:

Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen sieni, joka sisältää maksaa ja munuaisia vaurioittavaa orellaniini (C₁₀H₈N₂O₆, CAS-numero 37338-80-0) nimistä solumyrkkyä, joka ei hajoa kuumennettaessa. Suippumyrkkyseitikin orellaniinipitoisuus on itiöissä 0,09 %, lakissa 0,78 %, jalassa 0,42 % ja sienirihmastossa 0,03 %.

Sienen ruskean sävyinen lakki kasvaa 3–13 cm leveäksi ja lakin keskelle muodostuu joskus kohouma, josta sieni on saanut nimensä. Suippumyrkkyseitikin jalka ja heltat ovat lakin väriset. Sieni kasvaa enimmäkseen kangasmetsissä Etelä-Suomessa, mutta sitä on löydetty myös Lapista.

Suippumyrkkyseitikin maku on tiettävästi mieto ja sienen sisältämä myrkky vaikuttaa usein vasta vuorokausien jälkeen sienen syömisestä. Myrkky vaikuttaa lähinnä munuaisiin tuhoten ihmisen munuaiskudosta ja on vaarallista pieninäkin määrinä. Suomessa tunnetaan ainakin yksi suippumyrkkyseitikin aiheuttama kuolemantapaus.

Keskieurooppalainen lehtomyrkkyseitikki (Cortinarius orellanus) on suippumyrkkyseitikin tapaan tappavan myrkyllinen, mutta sitä ei ole löytynyt Suomesta. Aiemmin myös kangasmyrkkyseitikkiä, jota nykyisin nimitetään myös keltavyöseitikiksi (Cortinarius gentilis), pidettiin yhtä vaarallisena, mutta nykyisin sen myrkkyjä pidetään huomattavasti lievempinä.

Siis GP:n mukaan eräs hallantilainen pariskunta oli syönyt tätä seittisientä ja luullut sitä erääksi vahakkaaksi (scharlakansröd vaxskivling). Oireet tulevat vasta 6-7 vuorokauden päästä ja sen takia hoito viivästyy. Sieni aiheuttaa irreversibelit munuaisvauriot. Hallantilaisavioparista toinen sai munuaisen sukulaiselta ja toinen käy dialyysissä.

- Toppig giftspindling är förrädisk. Den smakar bra och man mår inte illa. Symtomen kommer först efter sex-sju dagar och då kanske man inte sätter dem i samband med svampmåltiden, vilket får till följd att vården försenas. Svampen orsakar irreparabla njurskador.
Av paret i Halland har den ene fått en njure, donerad av en anhörig, medan den andra går i ständig dialys.

Sienet, joita on kaupungeissa ovat arvelluttavia, sillä ne ottavat raskasmetalleja.
Svamp tar upp tungmetaller.

Raskasmetallit sitoutuvat selluloosaan, josta sieni on rakentunut.

Artikkeli GP.ssä on Ingalill Löfgrenin kirjoittama.

Sienten säteily tänä kesänä 2009

On tyypillistä että sienten Cesium-137 pitoisuudet vaihtelevat suuresti metsissä riippuen sienilajista ja alueesta.

Det är typiskt att halterna av cesium-137 i skogssvampar varierar stort beroende på art och område. Halterna kan variera stort t.o.m. inom samma art på olika områden.

Moni tavallinen sieni saattaa sisältää radioaktiivista cesiumia yli nykyisen maksimirajan, minkä EU sallii: 600 Bq/kg.

Många vanliga matsvampar, som sotvaxskivling, taggsvampar, rynkad tofsskivling, sandsopp, riskor, kremlor, svart trumpetsvamp och trattkantareller, kan innehålla halter av radioaktivt cesium som i största delen av landet överskrider maximigränsen 600 Bq/kg som är EU:s rekommendation.

Yli 600 Bq/kg meneviä pitoisuuksiakin löytyy kanttarelleista, kivitateista ja ja eräistä valmuskoista alueilla, joissa laskeuma oli suurin.

Halter som överskrider 600 Bq/kg kan tillfälligt förekomma också i kantareller, stensoppar och goliatmusseroner på områden som fått mest nedfall.

Yleisesti kuitenkin esiintyy myös maksimirajan alittavia pitoisuuksia kaikissa sienilajeissa suurimman laskeumankin alueella.

Emellertid förekommer det allmänt också halter som underskrider maximigränsen i alla arter på områden som fått mest nedfall.

Korvasienten, lampaankääpien, erään tattilajin ja erään helttasienilajin cesiumpitoisuudet alittavat 600 Bq/kg myös kaikkein suurimman laskeuman alueella.

Cesiumhalterna i stenmurklor, fårtickor, tegelsoppar och honungsskivlingar underskrider 600 Bq/kg också på de mest drabbade nedfallsområdena.

Satunnaisesti voi kyllä syödä sellaisiakin sieniä, joiden cesiumpitoisuudet ovat korkeat, koska tämä ei kuitenkaan nosta henkilön saamaa säteilyannosta mitenkään merkitsevästi.

Man kan tillfälligt äta svampar som innehåller höga halter eftersom det inte ännu höjer människans totala stråldos betydligt ja kun keittää ne.

Sienten aiheuttamaa säteilyannosta voi kuitenkin vähentää helposti, kun liottaa sienet yli yön ja keittää ne.

Stråldosen som orsakas av svampar kan också minskas lätt genom att blötlägga svamparna över natten och genom kokning.

SIENTEN käsittelyohjeet

Liitetiedosto Sienten käsittelyohjeet - Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen (Elokuu 2008)

Säteily ja sienet

Sientä kasvaa luonnossa vapaana. Se voi olla myös radioaktiivisia ainesosia sisältävä ja osaltaan sienen myrkyllisyyteen vaikuttaa myös niitten säteilevien ainesosien antama säteilyannos. Sienten hyvä keittäminen ja ryöppäys vähentää radioaktiivisuutta, esim cesiumia, jota huuhtoutuu keittoveteen.
Yleiset tiedotusvälineet antavat silloin tällöin aktuellia tietoa metsämarjojen, sienien ja kalojen cesiumpitoisuuksista. Asia on tullut yleiseen tietämykseen vuoden 1986 Tjernobylonnettomuuden jälkeen.

Ruotsalainen Vår Föda lehti 3/96 aikoinaan kertoi seuraavista säännöistä:
"Sellaista elintarviketta, jossa radioaktiivisuus on 300 Bq/kg tai sen alle, voidaan käyttää tavalliseen tapaan.
Elintarviketta, jonka säteily on 300- 1500 Bq/kg, ei pidä käyttää useammin kuin kerran viikossa.
Elintarviketta, jossa on tätäkin korkeampi säteily, ei pidä käyttää kuin korkeintaan kerran vuodessa.
Mutta jos elintarvikkeen säteily ylittää rajan 10 000 Bq/kg, sitä ei pidä ollenkaan käyttää ravinnoksi".

Nimittäin juuri sienet olivat erittäin saastuneita Tjernobylin ydinkatastrofin jälkeen. Vielä vuonna 1996, 10 vuotta onnettomuuden jälkeen, oli sienissä korkeita Cesium-137 pitoisuuksia (Cs-137). Siinä vaiheessa marjojen säteilypitoisuudet olivat jo vähentyneet.
Kun sieniä markkinoitiin oli peruselintarvikkeille asetettu Cs-pitoisuusrajaksi <300 Bq/kg. Mutta sienillä sai pitoisuus olla jopa 1500 Bq/kg asti. Sieniähän vielä valmistettaessa kuumennetaan, liotetaan, keitetään tai ryöpätään.

Becquerel (Bq) on radioaktiviteetin yksikkö ja 1 Bq tarkoittaa yhtä radioaktiivista hajoamista sekunnissa.

Radioaktiivinen hajoaminen taas tarkoittaa alkuaineen ytimen asteittaista purkaantumista (esim beettahiukkasen irtoamaa) siten, että alkuaine alkaa muuttua toiseksi alkuaineeksi . Esim Uraani (U) muuttuu tällaisen monen eri alkuaineen purkautumisportaan kautta lyijyksi (Pb). Cesium (Cs) muuttuu kohti Bariumia (Ba). Strontium (Sr) muuttuu kohti Yttriumia (Y) . Jodi(I) muuttuu Xenoniksi (Xe). Toiset alkuaineet antavat alfa-hiukkassäteilyä. Cesium antaa beta-säteilyä purkautuessaan. Purkautumisessa vapautuu myös lyhyttä gammaa, sidosenergiaa.

Jos ihmisen ruoka sisältää säteileviä ainesosia, niistä kertyy jokin tietty pieni säteilyannos. Biologiset snnokset mitataan toisella yksiköllä, Sievert (Sv). Yleensä käytetään nanoSievertejä, nSv.

Annostekijä on erilainen lapsilla ja aikuisilla. Eri radioaktiivisilla aineilla on erilainen säteilyteho. Annostekijä annetaan nanosievert/ Bq . Näistä on taulukoita.

Cesium-137 omaa annostekijän 14 nSv/Bq. Tämä tarkoittaa: Yhdestä bequerelista Cesium-137:n aiheuttamaa säteilyä, seuraa 14 nSv biologinen annos.

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus kehoon summautuu elämän aikana. Vuosittaiset säteilyannokset eri lähteistä ovat arvioitavissa ja laskettavissa ja niitä voidaan summata kokonaisannokseksi, jolla on sitten merkitystä riskitekijöitten joukossa kun selvitellään eri tautien syitä. Säteily sinänsä on näkymätön riskitekijä.

Voisi lyhyesti sanoa. On merkityksekästä, että jokaisena elämän päivänään ei käytä liian korkean säteilyannoksen sisältäviä elintarvikkeita. Jokainen päivä, jokainen ruoka-annos merkitsee tässä asiassa.

Rauhanomaiset oikeusvaltiot pyrkivät vähentämään ja rajoittamaan väestönsä saamaa kokonaissäteilyä ja myös pyrkivät vaikuttamaan globaalisti säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Näissä valtioiisa annetaan kansalaisille kaikkien ymmärrettävissä olevaa informaatiota. Suomessa tätä informaatiota antaa STUK.fi

SIENI_SIENET Makrosienistä esimerkkejä

HAARUKKASIENI_Haarukkasieniä, RAMARIA, Fingersvampar
HAPERO_Haperoita, RUSSULA, Kremlor
HERKKUSIENI_Herkkusieniä, AGARICUS, Champinjoner
HUHTASIENI_Huhtasieniä, MORCHELLA, Murklor
KELTAMESISIENI_Keltamesisieniä ARMILLARIA  Honugsskivlingar 
KIRJOHELTAT_Kirjohelttoja PANAEOLUS,  (Kantade )brokskivlingar 
KORVASIENI_Korvasieniä, GYROMITRA, HELVELLA, Murkla (Sic!)
KÄRPÄSSIENI_Kärpässieniä, AMANITA, Flugsvampar (Sic!)
KÄÄPÄSIENI_Kääpäsieniä, ALBATRELLUS, Tickor
LAHOKAS_Lahokkaita, HYPHOLOMA, Slöjskivlingar
LANTASIENI_Lantasieniä, PSILOCYBE et al., Maskmössor
MALIKKA_Malikoita, CLITOCYBE, Trattskivlingar
MYRKKYNÄÄPIKKÄ_Myrkkynääpiköitä, GALERINA, Gifthätting, Strimmig tofsskivling, dadelbrun hjälmskivling (Sic!)
NOKISIENI_Nokisieniä, COPRINUS, Bläck-svampar
NÄÄPIKKÄ_Nääpiköitä, PHOLIOTA, Tofskivlingar
ORAKAS_Orakkaita, HYDNUM, Taggsvampar
PULKKO_Pulkkoja, PAXILLUS, Pluggskivlingar
RISAKAS_Risakkaita, INOCYBE, Trädskivlingar
ROUSKU_Rouskuja, LACTARIUS, Riskor
RUSOKAS_Rusokkaita, ENTOLOMA, RHODOPHYLLUS, Rödskivlingar
RUSTOKAS_Rustokkaita_ MARASMUS , Broskskivlingar
SAVUSIENI, KUUKUNEN_Savusieniä eli kuukusia, LYCOPERDON, Röksvampar
SEITIKKI,SEITIKKISIENIÄ, Seitikkejä_seitikkisieniä, CORTINARIUS, Spindelskivlingar (Sic!)
SUOMUKAS_Suomukkaita, LEPIOTA, Fjällskivlingar
TATTI_Tatteja, BOLETUS, SUILLUS, LECCINUM, Soppar
TUHKELO_Tuhkeloita, (KUUKUNEN_Kuukusia)  LYCOPERDON, Röksvampar 
TYMPÖNEN_Tympösiä, HEBELOMA, Fränskivlingar
VAHAKAS_Vahakkaita, HYGROCYBE, Vaxskivlingar
VAHVERO_Vahveroita, CANTHARELLUS, Kantareller
VALMUSKA_Valmuskoita, TRICHOLOMA, Musseroner
...

Lisätietoa yksittäisistä sienistä

http://sienet.luontonetti.com/fi/haku/haku6.htm
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Panaeolus Kirjoheltat
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltamesisieni

Sienimyrkytyksen alkuhoito

Tietämys sienistä ja profylaksia on parasta ennaltaehkäisevää hoitoa.

http://www.praktiskmedicin.com/sjukdom.asp?sjukdid=817

On hyvä, jos syödystä myrkkysienestä on jokin näytekappale olemassa tarkempaa analyysiä varten.

Jos myrkytyksen saanut henkilö ei ole kovin vaikutuksen alainen, hänellä voi provosoida oksentamista. Hänen tulee juoda vettä tai maitoa muutamia laseja ja sitten kokeilla vanhaa keinoa kahdella sormella nielua ärsyttäen, jos saisi oksennusta tulemaan . Myös oksennuksesta pitää ottaa näyte vastaanotolle sienianalyysiä varten. On hyvä konsultoida henkilö, joka tuntee sieniä, esim biologian opettajaa.

Lääkärin vastaanotolla tapahtuvaa:

Lääkäri tai sairaanhoitaja kontrolloi potilaan tajunnantason, hengityksen ja verenkierron (mittaa pulssin ja verenpaineen).

Koetetaan mös määrittää sienilaji.

Tarvittaessa otetaan yhteyttä myrkytyskeskukseen
Ruotsissa Giftinformationscentralen 08-736 03 84 tai 08-517 747 42.

Lapsia oksetutetaan pitäen heitä etukumarassa asennossa istumassa polvella. Oksetus tehdään kahdella sormella ärsyttämällä. Jos lapsi yökkää, ärsytetään nielua kunnes oksennus alkaa. Aikuiset oksettavat itse itseään.

On olemassa myös oksetussiirappia (Ruotsissa Kräksirap)
Aikuiselle 30 ml (Alle 1 vuotiaalle 10 ml ja 1-5 vuotiaalle 15 ml).

Jos mitään tehoa ei ilmene 20 minuutin kuluttua, toistetaan annos. Jos sittenkään ei ilmene tehoa, pitää mahahuuhtelu tehdä sairaalassa.

Jos epäillään sienimyrkytystä potilas on lähetettävä akuutisti sairaalatarkkailuun, vasta-ainekäsittelyyn ja muuhun hoitoon, jossa otetaan huomioon maksa ja munuaisvaurion mahdollisuus.

SIENIMYRKKYLISTAA vuodelta 2009:mykotoksiini, mycotoxin.

LÄHDE: 
 Sveriges läkartidning Nro 35/ 1993. Ett alltjämt aktuell problem. Svampförgiftning- Klinik och behandling.
Suomalainewn lähde:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sienimyr.html
 Tässä seuraa vain lyhyesti sienimyrkkyjen luettelo.

1. Soluvaurioita aiheuttavat, sytotoksiset sienimyrkyt

• SIENILAJIT 
• Kärpässienet AMANITA virosa, AMANITA  phalloides, 
• Myrkkynääpikkä Galerina marginata

sisältävät amatoxiineja ja phallotoxiineja.
Myrkyn nimi: AMATOKSIINI, amatoxin; FALLOTOKSIINI, phallotoxin
images.google.se/images?hl=sv&ie=UTF-8&q=coprin&sa=N&source=hp&tab=wi&um=1
http://images.google.se/images?hl=sv&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:en-US:official&hs=Ft0&q=phallotoxin&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi

MYRKYTYSOIREENA on 6-10- 24 tunnin päästä esiintyvät maha-suolisto-oireet ja maksa, sekä munuaisvauriol

• SIENILAJI Korvasieni GYROMITRA  esculenta

sisältää myrkkyä gyromitriini.
MYRKYN NIMI: Gyromitriini, gyromitrin
http://images.google.se/images?hl=sv&um=1&sa=1&q=gyromitrin&btnG=S%C3%B6k+bilder&aq=f&oq=
MYRKYTYSOIREENA on 5-8 tunnin kuluttua mahasuolisto-oireet, maksa ja munuaisvaurio, hemolyysi ja hermoston tahon oireet.

• SIENILAJIT Seittisienet CORTINARIUS  speciosissimus ja CORTINARIUS  orellanus

sisältävät myrkkyä nimeltä orellaniini.
MYRKYN NIMI: Orellaniini, orellanine, orellanin
http://images.google.se/images?hl=sv&um=1&sa=1&q=orellanin&btnG=S%C3%B6k+bilder&aq=f&oq=
MYRKYTYSOIREENA 3-7 vuorokauden kuluttua munuaisvaurio.

2. Hermomyrkyt eli neurotoksiinit

• SIENILAJIT, mm. INOCYBE ja CLITOCYBE -lajit

sisältävät muskariinia.
MYRKYN NIMI: muskariini, muscarine, muskarin
MYRKYTYSOIREET ovat hikoileminen, lisääntynyt syljen eritys, lisääntynyt kyynelvuoto, hengitysvaikeudet, hidastunut sydämen rytmi ja pienet silmän pupillat (mioosi).

• SIENILAJIT kuten kärpäsienistä AMANITA pantherina, AMANITA  muscaria, AMANITA  regalis

sisältävät iboteenihappoa sekä muskimolia ja muskatsolia, jotka ovat antikolinergisiä

MYRKYTYSOIREET: Levottomuus, kiihtyminen, agitoituminen, hallusinaatiot, nopea sydämen rytmi eli takykardia, kuivat limakalvot, laajentuneet silmän pupillat( mydrioosi).

• SIENILAJIT  PSILOCYBE,  PANAEOLUS, GYMNOPILUS, PLUTEUS.

sisältävät psilokybiiniä.
MYRKYN NIMI: psilokybiini, psilocybin
MYRKYTYSOIREET: Levottomuus, agitoituminen ja hallusinaatiot.

Lähteet (2014)

1. http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Sienet
2. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931603

3. Ainakin  mahasuolisto-oireita antavat sienimyrkkyjä

• SEURAAVISSA SIENILAJEISSA tavattavia sieniä: 
• PAXILLUS, AGARICUS, ENTOLOMA, BOLETUS, HEBELOMA, TRICHOLOMA, RUSSULA , LACTARIUS, RAMARIA ssp.ym.

Näissä on runsaasti myös tuntemattomia ja kemiallisesti määrittämättömiä toksiineita, joita ajan mittaan saadaan enemmän selville.Esim.
Lyofylliiniä sisältää eräs TRICHOLOMA-laji.
Eräs kärpässienen näköinen, mutta keltainen kauluksellinen helttasieni PHAEOLEPIOTA aurea ( guldtofsskivling) sisältää syaanihappoa, mutta termolabiili myrkky häviää ryöpättäessä.
http://images.google.se/images?hl=sv&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:en-

MYRKYTYSOIREET: maha ja suolistovaivaa.

4. Muita tunnettuja sienimyrkkyjä

• SIENILAJI COPRINUS  atramentanus, harmaa mustesieni, grå bläcksvamp

sisältää kopriinia.
MYRKYN NIMI: kopriini, coprine, coprin
http://images.google.se/images?hl=sv&ie=UTF-8&q=coprin&sa=N&source=hp&tab=wi&um=1

Muitakin tällaisia kopriinipitoisia lajeja tavataan: CLITOCYBE clavipes, BOLETUS luridus.
MYRKYTYSOIRE: Kombinoituna alkoholiin vaikuttaa antabuksen tavoin.

5. Hemolyyttinen ym vahingollinen vaikutus

• SIENILAJI   PAXILLUS involutus

sisältää aineita, jotka aiheuttavat veren hajoamista, mahasuolivaivaaz ja maksavauriota.

Ajan mittaan lista kasvaa. Yleistyvä tieto sienimyrkyistä vaikuttanee, että myrkytysuhreja ehkä tulee vähemmän vuodessa. Näitä saattaa olla HYVIN PALJON pahassa tapauksessa. .

Mitkä sienet ovat syötäviä?

Tässä onkin kysymys!
Ksikki riskit huomioiva ei syö sieniä, tämä on minun mielipiteeni. Sienillä on tehtävä hajoittaa maaperää ja puustoa ja tehdä humusta ja poistaa sen myrkkyjä. Se on muun metsän loinen. Sienirepertuaari kuvaa metsän laatua.

Itse ostan kaupan pakastesientä joskus champignon nimeltään ja se on viljelty sieni kontrolloiduissa olosuhteissa.

Makrosieniä löytyy ainakin noin 4000 erilaista täällä Pohjolassa ja niistä noin 60 lajia sisältää myrkkyjä, jotka ovat primäärisiä sienimyrkkyjä. Useimmat näistäkin myrkkysienistä ovat toksisuudeltaan lieviä, mutta on sellainen pieni ryhmä sieniä, joka voidaan myös tarkasti määrittää ja siitä löytyy merkitsevän vahingon aiheuttavia sienimyrkkyjä. Niistä aiheutuva myrkyllisyys liittyy tuntuvaan morbiditeettiin ja mortaliteettiin. Siis ne todellakin tekevät sairaaksi ja voivat tappaa ihmisen.

Sota-ajalta ja sen jälkeiseltä ajalta Suomessa voi muistaa hyvin runsaan sienestämisen, sienitynnyrien liottamisen sadevedessä rännien alla, sienten ryöppäämiset ja säilömiset.
Voi sanoa että moni sieni on kyllä syötävissä, mutta monikaan ei ole maukas. On koko joukko tympeitä sieniä, jotka saadaan kyllä myrkyttömäksi ja valkuaismateriaaliksi, jota voidaan sitten maustaa keinotekoisesti, mutta muutama tietty harva sieni on todellakin tavoiteltu maukas ruokasieni ja omaa tietyn luonnollisen arominsa.

Suomen syötävät sienet mainitaan netissä näin
http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/herkkusienet.html
http://www.luontokuvateskonen.com/gallery/main.php?g2_itemId=1137&g2_page=3
Tässä on mainittu korvasieni, mutta se ei Ruotsisa oikein enää luetella syömäkelpoisiin. Siitä erikseen--> korvasieni, Gyromitra ja sen myrkky gyromitriini.

Mitä ravintoaineita sieni sisältää? Mitä sienessä on?

 Kts. lähde Fineli.fi
Ruokasienet

• Sieni rouskut, suolattu
• Sieni tatti, hapero
• Sieni, paistettu
• Kantarelli
• Kantarelli, paistettu
• Korvasieni
• Korvasieni, keitetty, suolaton
• Herkkusieni
• Herkkusieni, paistettu
• Herkkusieni, säilyke
• Herkkutatti
• Herkkutatti, kokoon keitetty
• Etikkasienisäilyke
• http://www.fineli.fi/food.php?foodid=344&lang=fi

Sienestä  on
vettä 85- 90 %. ja loppuosa on sitä energiaa antavaa materiaalia.
Esim tatit ja haperot antavat energiaa 116 kJ( 28 kcal) sadalta grammalta ja siitä tulee  16E% rasvasta, 27E% proteiinista ja 43E % hiilihydraatista.
Proteiinia eli valkuaisaineita on 1- 5 % riippuen sienilajista..
Rasvakin on hiven 0,1- 2 %.
Hiilihydraatteja löytyy 3-6 %. Sienessä on lajityypillisiä  sokereitaan, joiden joukossa on  huonosti sulavia oligosakkarideja.
Mineraaleja on 1 %,  Esim tateissa ja haperoissa kalsiumia  5 mg, fosforia 72 mg, rautaa 2,7 mg, jodia 1 ug, suolaa 7,1 mg, natriumia 2,8 mg, kaliumia 340 mg, magnesiumia 9 mg, seleeniä 14,1 ug, sinkkiä 0,6 mg.
esim B ja C- vitamiineja.

Sitten joissain  sienissä voi olla toksiineja, sienimyrkkyjä, jota ne  genomillaan tuottavat lajityypillisesti jostain syystä.. Hyvätkin  ja tavalliset  ruokasienet voidaan joskus erehdyksessä tunnistaa vääriin ja  poimitaansamannäköistä myrkyllistä sientä

Sienten toksiinit ovat
1) sytotoksiineja, kuten maksa  munuaismyrkyt
2) neurotoksiineja
3) myrkkyjä, jotka aiheuttavat mahasuolistokanavan oireita.
4) vereen vaikuttavia myrkkyjä
6) lihasmyrkyllisiä  kuten rhabdomyolyysia aiheuttavat sienet 
7) antabusvaikutusta iilmentäviä jos käytetään samanaikaisesti alkoholia

Lisäksi sienistä löytyy immunologista reaktiota aiheuttavia aineita ja seuraa allergisoitumista.

SIENET kuten LEVÄT myös kuuluvat CRYPTOGAMAE-heimoon.
Niissä on yksinkertainen solukudos. Levät sisältävät klorofylliä, mutta sienissä ei ole tätä klorofylli-ainesosaa. Sen sijaan sienissä on muita väriaineita. Erikoisen silmiinpistävä on punainen kärpässieni tai ruskea kivitatti tai eräät kirkkaan keltaiset, siniset   tai violetit  sienet. Myös  liidunvalkea sieni  on silmiinpistävä.

SIENET eivät pysty yhteyttämään ilman hiilidioksidia (CO2), vaan niiden on saatava valmiita aineita muilta organismeilta, joten ne ovat tavallaan metsän parasiitteja tai saprofyyttejä, miten nyt asian ottaa. Joku sanoo, että sieni on "metsän sairaus". Joku taas on sitä mieltä, että sienet tavallaan poistavat metsästä myrkkyjä itseensä.

Sienien alalajit riippuvat hieman luokittelujärjestelmästä. Joskus luokittelu on vaikeaa ja  samaa sientä voidaan  sovitella eri  ryhmiin järjestelmästä riippuen. Lisäksi vuosittain löytyy uusia lajeja tai uusia kasvualueita jllekin laille.
Nordic macromycetes luettelee yli 4000 Pohjolan sientä

 Vain  pieni osa tavallisimpia ruokasieniä  niistä on otettu  elintarvikeluetteloon deklaroituna sisällöltään.

Päivitystä 9.9. 2014