Pulkkosieni, Pluggskivling ( Paxillus involutus) myrkytys voi olla vaarallinen

• Vuodelta  2002 on  ertikkeli, jossa kuvataan 38  potilastapausta henkilön nautittua pulkkosientä. Sienimyrkytys oli lievää 17 potilaalla, akuuttia gastroenteriittiä.  Keskivakavaa oireilua oli 13 potilaalla, vakavaa kuudella potilalla ja erittäin vaikeaa kahdella potilalla. Maksa ja munuainen  vaikuttuivat  myrkytyksestä eri asteisesti.  Hoito oli hepatotrooppista ja jos munuainen  osoitti akuuttia toiminnanvajausta, annettiin hemodialyysi.  Ohutsuoli vaikuttui funktionaalisesti (tyhjentymällä rajusti?). Ileustila kehittyi  yhdelletoista, joilla oli kiinnikkeitä suolistossa.  Kaksi menehtyi myrkytykseen. Toinen oli 26- vuotias mies, joka oli  syönyt keittämätöntä,  friteerattua sientä , toinen oli 76- vuotias nainen, jolle tuli ileustila sekä monielinvaurio.  Muut pääsivät sairaalahoidosta tyydyttävässä kunnossa pois.  Pohditaan Paxillus- myrkytyksen taudinkulkua.

Anesteziol Reanimatol. 2002 Mar-Apr;(2):30-5. [Toxicity of mushrooms Paxillus involutus and Paxillus atrotomentosus].

[Article in Russian]

Musselius SG, Ryk AA, Lebedev AG, Pakhomova GV, Golikov PP, Davydov BV, Donova LV, Zimina LN, Platonova GA, Selina IE, Skvortsova AV.

TIIVISTELMÄ. Abstract

Thirty-eight patients with mushroom (Paxillus involutus and Paxillus atrotomentosus) poisoning were treated. Slight poisoning (acute gastroenteritis) was diagnosed in 17 patients, medium-severe in 13, severe in 6, and extremely severe in 2 patients. Changes in the LPO-AOD system correlated with the severity of hepatorenal involvement. The treatment included hepatotropic therapy; patients with acute renal failure were treated by hemodialysis. Paxillus mushrooms induced functional evacuatory disorders in the small intestine. Eleven patients with adhesions in the abdominal cavity developed ileus. Two patients died: a man aged 26 years after eating fried (not boiled) mushrooms and a woman aged 76 years with ileus with symptoms of multiple organ dysfunction. The rest patients were discharged from hospital in satisfactory condition. Clinical course of poisoning with Paxillus mushrooms is discussed.

• Toinen tapa, jolla  Paxillus muuttuu vaaralliseksi, vaikka se olisi hyvin keitetty.  Jos sitä nautitaan useita kertoja, sille herkistyy ja kehittyy  vasta-aineita, jotka ovat hemolyyttisiä.  komplementtisysteemi aktivoituu ja aiheuttaa  hemolyysin ja shokin. 
• http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3784443

Maailman sienifloora ei lie luotu suoranaisesti ihmisen ruokalähteeksi

vaan niillä on jokin oma funktionsa kasvikunnassa.

Esimerkiksi  E- vasta-aineita tekevä, antigeeni-antibodi- reaktion ihmisessa aikaansaava Pulkkosieni on havattu metallinkerääjäksi.
Erittäin  tehokkaasti se keräsi kaliumia, rubidiumia ja kuparia ja heikommin  se keräsi sinkkiä, natriumia, magnesiumia ja nikkeliä sienilakkiinsa.
Sienijalkaan kertyi sienilakkia  tehokkaammin bariumia,  kalsiumia, mangaania, natriumia ja strontimia.  Lakkiosaan kertyi  enemmän rautaa, magnesiumia, lyijyä ja rubidiumia. Tasaisesti  molempiin, sienilakkiin ja jalkaan meni alumiini, koboltti, kromi, kupari, kalium, nikkeli ja sinkki.

J Environ Sci Health A Tox Hazard Subst Environ Eng. 2011;46(4):378-93. doi: 10.1080/10934529.2011.542387. Bioconcentration potential of metallic elements by Poison Pax (Paxillus involutus) mushroom.

Brzostowski A, Falandysz J, Jarzyńska G, Zhang D. Source Research Group of Environmental Chemistry, Ecotoxicology & Food Toxicology, Institute of Environmental Sciences & Public Health, University of Gdansk, Gdansk, Poland.

Abstract

Bioconcentration potential of Ag, Al, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Na, Ni, Sr, Pb, Rb and Zn by Pioson Pax (Paxillus involutus) fungus was investigated in field collections of mushrooms from 12 geographically distant sites in Poland. Caps, stipes and soil (0-15 cm layer) underneath to the fruiting bodies were examined. Inductively coupled plasma - atomic emission spectrometry (ICP-AES) was used to determine the total metallic elements content. Both "labile" (cold 20% HNO(3) extraction) and "pseudo-total" (cold and hot 65% HNO(3) extraction) fractions of metallic elements of soil were determined. K, Rb and Cu were effectively bio-concentrated by Poison Pax in caps and their BCF values were 1000 ± 520, 740 ± 540 and 100 ± 79, and less were Zn, Na, Mg and Ni with BCF of 40 ± 28, 33 ± 23, 18 ± 10 and 1.9 ± 1.4, respectively.

 Al, Ba, Co, Cr, Fe, Mn, Sr and Pb were bio-excluded (BCF < 1 in caps and stipes).
 The "labile" Ag, Cd and Hg content of soil was below detection limit of the analytical method.

 Ba, Ca, Mn, Na and Sr were more eficiently bio-concentrated in stipes of Poison Pax,
while Fe, Mg, Pb and Rb in caps, and Al, Co, Cr, Cu, K, Ni and Zn similarly in caps and stipes.

Also Ag and Cd (and Hg) were more effectively bio-concentrated in caps than stipes.
 Al, Ba, Fe and Pb were bio-excluded by Poison Pax (BCF < 0.2) but were abundant minerals of soil and more or less abundant also in carpophores.

 Some intermetallic relationships (co-uptake and binding) are evident for Poison Pax.
 The amount of "labile" fraction of metallic elements contained in soil doesn't seem to explain the Poisson's Pax accumulation potential for these elements. Biological features of species, which are related to its ability to enable, enhance or reduce uptake of metallic elements by mycelium and further translocation and binding in carpophores but in parallel also translocation to symbiotic plant can be major forces impacting amounts accumulated in caps and stipes.
Metallic elements concentrations determined in fruiting bodies seem to explain in the best way what is largely bioavailable from the substrate in situ to a given mushroom species.

Okrakääpälaji HAPALOPILUS. Syötynä myrkyllinen.Sienien käyttö värjäykseen

Koska tuossa aiemmassa  suomennoksessa,  myrkkyjä vertailevssa  artikkelissa mainittaan jokin Hapolopilus rutilans, katson mikä se on. Se näyttää pieneltä puun käävältä kuvien mukaan. Sillä on toinen nimi Hapolopilus nidulans  ja siitä on  hieman tekstiäkin netissä. Sitä paitsi löytyy uusista oireyhtymistä  uudempi artikkelikin, jonka alla suomennan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hapalopilus_nidulans

• Keskushermostoon vaikuttava oireyhtynä Hapalopilus- lajista (värjäyksissä käytetystä okrakääpälajista)

On havaittu Saksassa vuonna 1992 kaksi tapausta enkefalopatiaa HAPALOPILUS rutilans- käävän (sienen?) syömisesta sekä  Japanissa  vuonna 2004  kouristuksia aiheuttavaa enkefalopatiaa henkilöillä,  joilla oli krooninen munuaisvika ja jotka olivat syöneet  PLEUROCYBELLA  porrigens- sientä.

Okrakääpä, Hapalopilus rutilans.  Käyttö värjäykseen. Myös nimi H. nidulans.
http://www.luontokuvateskonen.com/gallery/main.php?g2_itemId=3630
 http://en.wikipedia.org/wiki/Hapalopilus_nidulans
Synonyymit:

Art	Hapalopilus nidulans
Vetenskapligt namn
§ Hapalopilus nidulans
Auktor	(Fr.) P. Karst. 1881
Synonymer
Agaricus nidulans (Fr.) E.H.L. Krause 1933[1] Phaeolus nidulans (Fr.) Pat. 1900[2] Polystictus nidulans (Fr.) Gillot & Lucand 1890[3] Inonotus nidulans (Fr.) P. Karst. 1881[4] Boletus nidulans (Fr.) Spreng. 1827[5] Polyporus nidulans Fr. 1821[6]

 Finally, cases of encephalopathy were observed twice after ingestion of Hapalopilus rutilans in Germany in 1992 and Pleurocybella porrigens in Japan in 2004, where a convulsive encephalopathy outbreak was reported in patients with history of chronic renal failure.

•  Värjäykseen käytetyistä sienistä löytyy artikkeli:

http://coloriasto.blogspot.se/2007/07/outi-sipil-sienill-vrjminen-okrakp.html
Päivitys 9.9. 2014 

Eräs artikkeli syötyjen sienimyrkkyjen vaikutuksen alkamisen vertailusta

• VERRATTAESSA ERI SIENIMYRKKYJÄ

Tässä vertailussa käytetään VARHAISISTA  alle 6 tunnissa alkavista sienimyrkkyoireyhtymistä ryhmitystä kuuteen  ryhmään:

1. mahasuolisto-oireyhtymä  ( resinoidit syndromat)
2. muskariini-oireyhtymä (sudorinen, kolinerginen oireyhtymä)  erityksiä aiheutta
3. pantheriini- - oireyhtymä ( myko-atropiininen, antikolinerginen oireyhtymä)
4. kopriini-oireyhtymä  ( antabusoireyhtymän kaltainen)
5. narkotiini- oireyhtymä ( psilocybin oireyhtymä, hallusinatorinen oireyhtymä)
6. paxillus- oireyhtymä ( poikkeuksellinen)

MYÖHÄISIÄ  oireyhtymiä, joiden oireet alkavat 6 tunnin jälkeen ovat:

1. phalloidiini- oireyhtymä ( joka on syypää  90- 95 %:ssa  syödyistä sienistä johtuvisaa kuolemisaa)
2. orellaniini- oireyhtymä
3. gyromitriini-oireyhtymä.

Uudemmat havaitut oireyhtymät, joissa on

1. akuutti munuaisvaurio, joka kehittyy nopeammin kuin oralleniinioireyhtymässä eräistä kärpässoenilajiesta  ( Amanita proxima),
2. erytromelalgia  eräistä  malikkalajeista  (Clitocybe amoenolens),
3. rhabdomyolyysioireyhtymä eräästä  valmuskasta  (Tricholoma equestre)
4. rhabdomyolyysi  eräästä haperosta  (Russula)
5. keskushermoston systeeminen toiminnanpettäminen okrakäävästä.  (Hapalopilus rutilans).

Saviuc P, Flesch F [Acute higher funghi mushroom poisoning and its treatment Presse Med. 2003 Sep 20;32(30):1427-35.

PRINCIPLE:
 The various mushroom poisoning syndromes are summarised together with elements underlining uncertainty and lack of knowledge. For each of the classical syndromes concerned, classified in delays inferior or superior to 6 hours, the toxins and their mechanisms of action, the main mushrooms responsible, the symptoms and their treatment are all presented.

EARLY SYNDROMES: Characterised by early onset within 6 hours, these represent the majority of intoxications. There are 6 syndromes: gastro-intestinal (resinoid), muscarine (sudorien, cholinergic), pantherine (myco-atropine, anticholinergic), coprine (similar to the antabuse syndrome), narcotine (psilocybin, hallucinatory) and paxillus syndrome (exceptional).
LATE SYNDROMES: Characterised by an onset after six hours, they regroup the phalloid syndrome that is responsible for 90 to 95% of deaths due to higher funghi mushrooms, the orellanine and gyromitrin syndrome and
new syndromes identified over the past decade concerning acute renal failure with shorter onset than during the orellanine syndrome (Amanita proxima), erythromelalgia (Clitocybe amoenolens), rhabdomyolysis (Tricholoma equestre) and central nervous system failure (Hapalopilus rutilans).

Syksyn 2013 kirjoitusta sienistä

Hain kirjoja Biomedisiinisestä kirjastosta ja niiden joukossa otin lainaksi kuvallisen kurssikirjan

 GIFTSVAMPAR OCH SVAMPGIFTER.

Kirjoittajat ovat Hans Persson,
 Pelle Holmberg, http://sv.wikipedia.org/wiki/Pelle_Holmberg
  Hans Marklund, https://www.google.se/search?hl=sv&tbo=p&tbm=bks&q=inauthor:%22Hans+Marklund%22&source=gbs_metadata_r&cad=3
Siw Muskos. https://www.google.se/search?hl=sv&tbo=p&tbm=bks&q=inauthor:%22Siw+Muskos%22&source=gbs_metadata_r&cad=3
 Aiempi painos on  vuodelta 1987. Tämä minkä lainasin on vuodelta 1990.

Titel	Plocka svamp!.: Giftsvampar och svampgifter, Del 4
Författare	Pelle Holmberg, Hans Marklund, Siw Muskos, Hans Persson
Utgivare	Brevskolan, 1987
ISBN	9157420572, 9789157420572

 Tämä lainaamani vihko  kuuluu viisiosaiseen sarjaan  PLOCKA SVAMP! 

Kurssin osat ovat 

Del 1. Allmänt om svamp. Yleistä sienistä.
Del 2.  14 svampar till matlagning ( nybörjarsvampar). 14 ruokasientä ( aloittelijoitten sieniä )
Del 3.  24 svampar till matlagning (fortsättningssvampar inklusive förväxlingssvampar)  24 ruokasientä (jatkokurssilaisten sieniä ja  erehdyttäviä  sieniä)
Del 4. Giftsvampar och svampgifter ( Myrkkysieniä ja sienimyrkkyjä)
Del 5. Färga garn med svamp.( Sienillä voi värjätä lankaa. )

Kirjan   ( Osa 4.) sisältö on jaoteltu seuraavasti:

Alkupuhe.
 Johdanto,
Yleislääketieteellinen osa.
Myrkkysieniryhmät ja  lajien edustajat taulukoituna  pääryhmien ja oireyhtymien mukaan ( A- G), latenssi aika mainitaan, sitten myrkyn nimi, myrkyn vaikutuskohde elimistössä ja tärkein oire. Lopuksi kyseeseen tulevat sienilajit.
Sitten käsistellään  eri sienimyrkyt  seitsemässä eri kappaleessa ( A- E)   oireyhtymän mukaan.
A. Cellskadande gifter,  Solutoksisia sienimyrkkyjä
Amatoxin-syndroma (Päivitys  18.10.2013)
Gyromitrin - syndroma
Orellanus- syndroma 8Päivitys 18.10.2013)
B. Gifter  som påverkar   nervsystemet,  Hermotoksisia  sienimyrkkyjä.
Muskarin -syndroma ( Päivitys 18.10.2013)
Pantherina- syndroma ( Päivitys 18.10.2013)
Psilocybin- syndroma
C. Magtarm retande gifter, Mahasuolikanavaa ärsyttäviä sienimyrkkyjä
Gastroenteritis- syndroma 
D.  Giftverkan tillsammans med alkohol,  Alkoholin samanaikaiskäytössä myrkyllisiä sieniä
Coprinus- syndroma 
E.  Antigen- antikropp reaktion ( immunohemolys).  Antigeeni-vasta-ainereaktion aiheuttavia,
 Paxillus- syndroma
F. Övrig skadeverkan?  Muuta haitavaikutusta.
Hemolysiiner, hemagglutininer och toxiska proteiner. Hemolysiinejä, hemagglutiniinejä ja myrkyllisiä proteiineja.
Misstänta mutagener, cancerogener och cellgifter. Epäiltyjä mutaatiota ja  syöpää aiheuttavia  ja solumyrkyllisiä aineita. 
G. Miljöpåverkan.  Vaikutus ympäristöön. 
Tungmetaller. Raskasmetalleja
Gödningsämnen. Lannoitusaineita
Kemiskä bekämpningsmedel. Kemiallisia torjunta-aineita
Radioaktiivisia aineita. Säteileviä aineita.
Lopuksi kirjassa  pohditaan sienimyrkytyksen  ajattomasta   paradoksista.
Miten voi välttyä  sienimyrkytykseltä
Kirjallisuuslähteitä ja lajiluettelo.
Olen päivittmässä entisiä  artikkeleita  tässä blogissa.  18.10.2013.