Etiketter

Leta i den här bloggen

lördag 29 augusti 2009

Sienten säteily tänä kesänä 2009

On tyypillistä että sienten Cesium-137 pitoisuudet vaihtelevat suuresti metsissä riippuen sienilajista ja alueesta.

Det är typiskt att halterna av cesium-137 i skogssvampar varierar stort beroende på art och område. Halterna kan variera stort t.o.m. inom samma art på olika områden.

Moni tavallinen sieni saattaa sisältää radioaktiivista cesiumia yli nykyisen maksimirajan, minkä EU sallii: 600 Bq/kg.

Många vanliga matsvampar, som sotvaxskivling, taggsvampar, rynkad tofsskivling, sandsopp, riskor, kremlor, svart trumpetsvamp och trattkantareller, kan innehålla halter av radioaktivt cesium som i största delen av landet överskrider maximigränsen 600 Bq/kg som är EU:s rekommendation.

Yli 600 Bq/kg meneviä pitoisuuksiakin löytyy kanttarelleista, kivitateista ja ja eräistä valmuskoista alueilla, joissa laskeuma oli suurin.

Halter som överskrider 600 Bq/kg kan tillfälligt förekomma också i kantareller, stensoppar och goliatmusseroner på områden som fått mest nedfall.

Yleisesti kuitenkin esiintyy myös maksimirajan alittavia pitoisuuksia kaikissa sienilajeissa suurimman laskeumankin alueella.

Emellertid förekommer det allmänt också halter som underskrider maximigränsen i alla arter på områden som fått mest nedfall.

Korvasienten, lampaankääpien, erään tattilajin ja erään helttasienilajin cesiumpitoisuudet alittavat 600 Bq/kg myös kaikkein suurimman laskeuman alueella.

Cesiumhalterna i stenmurklor, fårtickor, tegelsoppar och honungsskivlingar underskrider 600 Bq/kg också på de mest drabbade nedfallsområdena.

Satunnaisesti voi kyllä syödä sellaisiakin sieniä, joiden cesiumpitoisuudet ovat korkeat, koska tämä ei kuitenkaan nosta henkilön saamaa säteilyannosta mitenkään merkitsevästi.

Man kan tillfälligt äta svampar som innehåller höga halter eftersom det inte ännu höjer människans totala stråldos betydligt ja kun keittää ne.

Sienten aiheuttamaa säteilyannosta voi kuitenkin vähentää helposti, kun liottaa sienet yli yön ja keittää ne.

Stråldosen som orsakas av svampar kan också minskas lätt genom att blötlägga svamparna över natten och genom kokning.

SIENTEN käsittelyohjeet

Liitetiedosto Sienten käsittelyohjeet - Radioaktiivisen cesiumin vähentäminen (Elokuu 2008)

Säteily ja sienet

Sientä kasvaa luonnossa vapaana. Se voi olla myös radioaktiivisia ainesosia sisältävä ja osaltaan sienen myrkyllisyyteen vaikuttaa myös niitten säteilevien ainesosien antama säteilyannos. Sienten hyvä keittäminen ja ryöppäys vähentää radioaktiivisuutta, esim cesiumia, jota huuhtoutuu keittoveteen.
Yleiset tiedotusvälineet antavat silloin tällöin aktuellia tietoa metsämarjojen, sienien ja kalojen cesiumpitoisuuksista. Asia on tullut yleiseen tietämykseen vuoden 1986 Tjernobylonnettomuuden jälkeen.

Ruotsalainen Vår Föda lehti 3/96 aikoinaan kertoi seuraavista säännöistä:
"Sellaista elintarviketta, jossa radioaktiivisuus on 300 Bq/kg tai sen alle, voidaan käyttää tavalliseen tapaan.
Elintarviketta, jonka säteily on 300- 1500 Bq/kg, ei pidä käyttää useammin kuin kerran viikossa.
Elintarviketta, jossa on tätäkin korkeampi säteily, ei pidä käyttää kuin korkeintaan kerran vuodessa.
Mutta jos elintarvikkeen säteily ylittää rajan 10 000 Bq/kg, sitä ei pidä ollenkaan käyttää ravinnoksi".

Nimittäin juuri sienet olivat erittäin saastuneita Tjernobylin ydinkatastrofin jälkeen. Vielä vuonna 1996, 10 vuotta onnettomuuden jälkeen, oli sienissä korkeita Cesium-137 pitoisuuksia (Cs-137). Siinä vaiheessa marjojen säteilypitoisuudet olivat jo vähentyneet.
Kun sieniä markkinoitiin oli peruselintarvikkeille asetettu Cs-pitoisuusrajaksi <300 Bq/kg. Mutta sienillä sai pitoisuus olla jopa 1500 Bq/kg asti. Sieniähän vielä valmistettaessa kuumennetaan, liotetaan, keitetään tai ryöpätään.

Becquerel (Bq) on radioaktiviteetin yksikkö ja 1 Bq tarkoittaa yhtä radioaktiivista hajoamista sekunnissa.

Radioaktiivinen hajoaminen taas tarkoittaa alkuaineen ytimen asteittaista purkaantumista (esim beettahiukkasen irtoamaa) siten, että alkuaine alkaa muuttua toiseksi alkuaineeksi . Esim Uraani (U) muuttuu tällaisen monen eri alkuaineen purkautumisportaan kautta lyijyksi (Pb). Cesium (Cs) muuttuu kohti Bariumia (Ba). Strontium (Sr) muuttuu kohti Yttriumia (Y) . Jodi(I) muuttuu Xenoniksi (Xe). Toiset alkuaineet antavat alfa-hiukkassäteilyä. Cesium antaa beta-säteilyä purkautuessaan. Purkautumisessa vapautuu myös lyhyttä gammaa, sidosenergiaa.

Jos ihmisen ruoka sisältää säteileviä ainesosia, niistä kertyy jokin tietty pieni säteilyannos. Biologiset snnokset mitataan toisella yksiköllä, Sievert (Sv). Yleensä käytetään nanoSievertejä, nSv.

Annostekijä on erilainen lapsilla ja aikuisilla. Eri radioaktiivisilla aineilla on erilainen säteilyteho. Annostekijä annetaan nanosievert/ Bq . Näistä on taulukoita.

Cesium-137 omaa annostekijän 14 nSv/Bq. Tämä tarkoittaa: Yhdestä bequerelista Cesium-137:n aiheuttamaa säteilyä, seuraa 14 nSv biologinen annos.

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus kehoon summautuu elämän aikana. Vuosittaiset säteilyannokset eri lähteistä ovat arvioitavissa ja laskettavissa ja niitä voidaan summata kokonaisannokseksi, jolla on sitten merkitystä riskitekijöitten joukossa kun selvitellään eri tautien syitä. Säteily sinänsä on näkymätön riskitekijä.

Voisi lyhyesti sanoa. On merkityksekästä, että jokaisena elämän päivänään ei käytä liian korkean säteilyannoksen sisältäviä elintarvikkeita. Jokainen päivä, jokainen ruoka-annos merkitsee tässä asiassa.

Rauhanomaiset oikeusvaltiot pyrkivät vähentämään ja rajoittamaan väestönsä saamaa kokonaissäteilyä ja myös pyrkivät vaikuttamaan globaalisti säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Näissä valtioiisa annetaan kansalaisille kaikkien ymmärrettävissä olevaa informaatiota. Suomessa tätä informaatiota antaa STUK.fi

SIENI_SIENET Makrosienistä esimerkkejä

HAARUKKASIENI_Haarukkasieniä, RAMARIA, Fingersvampar
HAPERO_Haperoita, RUSSULA, Kremlor
HERKKUSIENI_Herkkusieniä, AGARICUS, Champinjoner
HUHTASIENI_Huhtasieniä, MORCHELLA, Murklor
KELTAMESISIENI_Keltamesisieniä ARMILLARIA  Honugsskivlingar 
KIRJOHELTAT_Kirjohelttoja PANAEOLUS,  (Kantade )brokskivlingar 
KORVASIENI_Korvasieniä, GYROMITRA, HELVELLA, Murkla (Sic!)
KÄRPÄSSIENI_Kärpässieniä, AMANITA, Flugsvampar (Sic!)
KÄÄPÄSIENI_Kääpäsieniä, ALBATRELLUS, Tickor
LAHOKAS_Lahokkaita, HYPHOLOMA, Slöjskivlingar
LANTASIENI_Lantasieniä, PSILOCYBE et al., Maskmössor
MALIKKA_Malikoita, CLITOCYBE, Trattskivlingar
MYRKKYNÄÄPIKKÄ_Myrkkynääpiköitä, GALERINA, Gifthätting, Strimmig tofsskivling, dadelbrun hjälmskivling (Sic!)
NOKISIENI_Nokisieniä, COPRINUS, Bläck-svampar
NÄÄPIKKÄ_Nääpiköitä, PHOLIOTA, Tofskivlingar
ORAKAS_Orakkaita, HYDNUM, Taggsvampar
PULKKO_Pulkkoja, PAXILLUS, Pluggskivlingar
RISAKAS_Risakkaita, INOCYBE, Trädskivlingar
ROUSKU_Rouskuja, LACTARIUS, Riskor
RUSOKAS_Rusokkaita, ENTOLOMA, RHODOPHYLLUS, Rödskivlingar
RUSTOKAS_Rustokkaita_ MARASMUS , Broskskivlingar
SAVUSIENI, KUUKUNEN_Savusieniä eli kuukusia, LYCOPERDON, Röksvampar
SEITIKKI,SEITIKKISIENIÄ, Seitikkejä_seitikkisieniä, CORTINARIUS, Spindelskivlingar (Sic!)
SUOMUKAS_Suomukkaita, LEPIOTA, Fjällskivlingar
TATTI_Tatteja, BOLETUS, SUILLUS, LECCINUM, Soppar
TUHKELO_Tuhkeloita, (KUUKUNEN_Kuukusia)  LYCOPERDON, Röksvampar 
TYMPÖNEN_Tympösiä, HEBELOMA, Fränskivlingar
VAHAKAS_Vahakkaita, HYGROCYBE, Vaxskivlingar
VAHVERO_Vahveroita, CANTHARELLUS, Kantareller
VALMUSKA_Valmuskoita, TRICHOLOMA, Musseroner
...

Lisätietoa yksittäisistä sienistä

http://sienet.luontonetti.com/fi/haku/haku6.htm
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Panaeolus Kirjoheltat
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltamesisieni

Sienimyrkytyksen alkuhoito

Tietämys sienistä ja profylaksia on parasta ennaltaehkäisevää hoitoa.

http://www.praktiskmedicin.com/sjukdom.asp?sjukdid=817

On hyvä, jos syödystä myrkkysienestä on jokin näytekappale olemassa tarkempaa analyysiä varten.

Jos myrkytyksen saanut henkilö ei ole kovin vaikutuksen alainen, hänellä voi provosoida oksentamista. Hänen tulee juoda vettä tai maitoa muutamia laseja ja sitten kokeilla vanhaa keinoa kahdella sormella nielua ärsyttäen, jos saisi oksennusta tulemaan . Myös oksennuksesta pitää ottaa näyte vastaanotolle sienianalyysiä varten. On hyvä konsultoida henkilö, joka tuntee sieniä, esim biologian opettajaa.

Lääkärin vastaanotolla tapahtuvaa:

Lääkäri tai sairaanhoitaja kontrolloi potilaan tajunnantason, hengityksen ja verenkierron (mittaa pulssin ja verenpaineen).

Koetetaan mös määrittää sienilaji.

Tarvittaessa otetaan yhteyttä myrkytyskeskukseen
Ruotsissa Giftinformationscentralen 08-736 03 84 tai 08-517 747 42.

Lapsia oksetutetaan pitäen heitä etukumarassa asennossa istumassa polvella. Oksetus tehdään kahdella sormella ärsyttämällä. Jos lapsi yökkää, ärsytetään nielua kunnes oksennus alkaa. Aikuiset oksettavat itse itseään.

On olemassa myös oksetussiirappia (Ruotsissa Kräksirap)
Aikuiselle 30 ml (Alle 1 vuotiaalle 10 ml ja 1-5 vuotiaalle 15 ml).

Jos mitään tehoa ei ilmene 20 minuutin kuluttua, toistetaan annos. Jos sittenkään ei ilmene tehoa, pitää mahahuuhtelu tehdä sairaalassa.

Jos epäillään sienimyrkytystä potilas on lähetettävä akuutisti sairaalatarkkailuun, vasta-ainekäsittelyyn ja muuhun hoitoon, jossa otetaan huomioon maksa ja munuaisvaurion mahdollisuus.


SIENIMYRKKYLISTAA vuodelta 2009:mykotoksiini, mycotoxin.

LÄHDE: 
 Sveriges läkartidning Nro 35/ 1993. Ett alltjämt aktuell problem. Svampförgiftning- Klinik och behandling.
Suomalainewn lähde:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/sienimyr.html

 Tässä seuraa vain lyhyesti sienimyrkkyjen luettelo.

1. Soluvaurioita aiheuttavat, sytotoksiset sienimyrkyt

  • SIENILAJIT 
  • Kärpässienet AMANITA virosa, AMANITA  phalloides, 
  • Myrkkynääpikkä Galerina marginata
sisältävät amatoxiineja ja phallotoxiineja.
Myrkyn nimi:
AMATOKSIINI, amatoxin; FALLOTOKSIINI, phallotoxin
images.google.se/images?hl=sv&ie=UTF-8&q=coprin&sa=N&source=hp&tab=wi&um=1
http://images.google.se/images?hl=sv&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:en-US:official&hs=Ft0&q=phallotoxin&um=1&ie=UTF-8&sa=N&tab=wi

MYRKYTYSOIREENA on 6-10- 24 tunnin päästä esiintyvät maha-suolisto-oireet ja maksa, sekä munuaisvauriol

  • SIENILAJI Korvasieni GYROMITRA  esculenta
sisältää myrkkyä gyromitriini.
MYRKYN NIMI: Gyromitriini, gyromitrin
http://images.google.se/images?hl=sv&um=1&sa=1&q=gyromitrin&btnG=S%C3%B6k+bilder&aq=f&oq=
MYRKYTYSOIREENA on 5-8 tunnin kuluttua mahasuolisto-oireet, maksa ja munuaisvaurio, hemolyysi ja hermoston tahon oireet.

  • SIENILAJIT Seittisienet CORTINARIUS  speciosissimus ja CORTINARIUS  orellanus
sisältävät myrkkyä nimeltä orellaniini.
MYRKYN NIMI: Orellaniini, orellanine, orellanin
http://images.google.se/images?hl=sv&um=1&sa=1&q=orellanin&btnG=S%C3%B6k+bilder&aq=f&oq=
MYRKYTYSOIREENA 3-7 vuorokauden kuluttua munuaisvaurio.

2. Hermomyrkyt eli neurotoksiinit

  • SIENILAJIT, mm. INOCYBE ja CLITOCYBE -lajit
sisältävät muskariinia.
MYRKYN NIMI: muskariini, muscarine, muskarin
MYRKYTYSOIREET ovat hikoileminen, lisääntynyt syljen eritys, lisääntynyt kyynelvuoto, hengitysvaikeudet, hidastunut sydämen rytmi ja pienet silmän pupillat (mioosi).

  • SIENILAJIT kuten kärpäsienistä AMANITA pantherina, AMANITA  muscaria, AMANITA  regalis
sisältävät iboteenihappoa sekä muskimolia ja muskatsolia, jotka ovat antikolinergisiä

MYRKYTYSOIREET: Levottomuus, kiihtyminen, agitoituminen, hallusinaatiot, nopea sydämen rytmi eli takykardia, kuivat limakalvot, laajentuneet silmän pupillat( mydrioosi).

  • SIENILAJIT  PSILOCYBE,  PANAEOLUS, GYMNOPILUS, PLUTEUS.
sisältävät psilokybiiniä.
MYRKYN NIMI: psilokybiini, psilocybin
MYRKYTYSOIREET: Levottomuus, agitoituminen ja hallusinaatiot.

Lähteet (2014)

3. Ainakin  mahasuolisto-oireita antavat sienimyrkkyjä

  • SEURAAVISSA SIENILAJEISSA tavattavia sieniä: 
  • PAXILLUS, AGARICUS, ENTOLOMA, BOLETUS, HEBELOMA, TRICHOLOMA, RUSSULA , LACTARIUS, RAMARIA ssp.ym.
Näissä on runsaasti myös tuntemattomia ja kemiallisesti määrittämättömiä toksiineita, joita ajan mittaan saadaan enemmän selville.Esim.
Lyofylliiniä sisältää eräs TRICHOLOMA-laji.
Eräs kärpässienen näköinen, mutta keltainen kauluksellinen helttasieni PHAEOLEPIOTA aurea ( guldtofsskivling) sisältää syaanihappoa, mutta termolabiili myrkky häviää ryöpättäessä.
http://images.google.se/images?hl=sv&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:en-

MYRKYTYSOIREET: maha ja suolistovaivaa.

4. Muita tunnettuja sienimyrkkyjä

  • SIENILAJI COPRINUS  atramentanus, harmaa mustesieni, grå bläcksvamp
sisältää kopriinia.
MYRKYN NIMI: kopriini, coprine, coprin
http://images.google.se/images?hl=sv&ie=UTF-8&q=coprin&sa=N&source=hp&tab=wi&um=1

Muitakin tällaisia kopriinipitoisia lajeja tavataan: CLITOCYBE clavipes, BOLETUS luridus.
MYRKYTYSOIRE: Kombinoituna alkoholiin vaikuttaa antabuksen tavoin.

5. Hemolyyttinen ym vahingollinen vaikutus

  • SIENILAJI   PAXILLUS involutus
sisältää aineita, jotka aiheuttavat veren hajoamista, mahasuolivaivaaz ja maksavauriota.

Ajan mittaan lista kasvaa. Yleistyvä tieto sienimyrkyistä vaikuttanee, että myrkytysuhreja ehkä tulee vähemmän vuodessa. Näitä saattaa olla HYVIN PALJON pahassa tapauksessa. .

Mitkä sienet ovat syötäviä?

Tässä onkin kysymys!
Ksikki riskit huomioiva ei syö sieniä, tämä on minun mielipiteeni. Sienillä on tehtävä hajoittaa maaperää ja puustoa ja tehdä humusta ja poistaa sen myrkkyjä. Se on muun metsän loinen. Sienirepertuaari kuvaa metsän laatua.

Itse ostan kaupan pakastesientä joskus champignon nimeltään ja se on viljelty sieni kontrolloiduissa olosuhteissa.

Makrosieniä löytyy ainakin noin 4000 erilaista täällä Pohjolassa ja niistä noin 60 lajia sisältää myrkkyjä, jotka ovat primäärisiä sienimyrkkyjä. Useimmat näistäkin myrkkysienistä ovat toksisuudeltaan lieviä, mutta on sellainen pieni ryhmä sieniä, joka voidaan myös tarkasti määrittää ja siitä löytyy merkitsevän vahingon aiheuttavia sienimyrkkyjä. Niistä aiheutuva myrkyllisyys liittyy tuntuvaan morbiditeettiin ja mortaliteettiin. Siis ne todellakin tekevät sairaaksi ja voivat tappaa ihmisen.

Sota-ajalta ja sen jälkeiseltä ajalta Suomessa voi muistaa hyvin runsaan sienestämisen, sienitynnyrien liottamisen sadevedessä rännien alla, sienten ryöppäämiset ja säilömiset.
Voi sanoa että moni sieni on kyllä syötävissä, mutta monikaan ei ole maukas. On koko joukko tympeitä sieniä, jotka saadaan kyllä myrkyttömäksi ja valkuaismateriaaliksi, jota voidaan sitten maustaa keinotekoisesti, mutta muutama tietty harva sieni on todellakin tavoiteltu maukas ruokasieni ja omaa tietyn luonnollisen arominsa.

Suomen syötävät sienet mainitaan netissä näin
http://www.uta.fi/~hh58253/ipoppla/herkkusienet.html
http://www.luontokuvateskonen.com/gallery/main.php?g2_itemId=1137&g2_page=3
Tässä on mainittu korvasieni, mutta se ei Ruotsisa oikein enää luetella syömäkelpoisiin. Siitä erikseen--> korvasieni, Gyromitra ja sen myrkky gyromitriini.

Mitä ravintoaineita sieni sisältää? Mitä sienessä on?

 Kts. lähde Fineli.fi
Ruokasienet
Sienestä  on
vettä 85- 90 %. ja loppuosa on sitä energiaa antavaa materiaalia.
Esim tatit ja haperot antavat energiaa 116 kJ( 28 kcal) sadalta grammalta ja siitä tulee  16E% rasvasta, 27E% proteiinista ja 43E % hiilihydraatista.
Proteiinia eli valkuaisaineita on 1- 5 % riippuen sienilajista..
Rasvakin on hiven 0,1- 2 %.
Hiilihydraatteja löytyy 3-6 %. Sienessä on lajityypillisiä  sokereitaan, joiden joukossa on  huonosti sulavia oligosakkarideja.
Mineraaleja on 1 %,  Esim tateissa ja haperoissa kalsiumia  5 mg, fosforia 72 mg, rautaa 2,7 mg, jodia 1 ug, suolaa 7,1 mg, natriumia 2,8 mg, kaliumia 340 mg, magnesiumia 9 mg, seleeniä 14,1 ug, sinkkiä 0,6 mg.
esim B ja C- vitamiineja.

Sitten joissain  sienissä voi olla toksiineja, sienimyrkkyjä, jota ne  genomillaan tuottavat lajityypillisesti jostain syystä.. Hyvätkin  ja tavalliset  ruokasienet voidaan joskus erehdyksessä tunnistaa vääriin ja  poimitaansamannäköistä myrkyllistä sientä

Sienten toksiinit ovat
1) sytotoksiineja, kuten maksa  munuaismyrkyt
2) neurotoksiineja
3) myrkkyjä, jotka aiheuttavat mahasuolistokanavan oireita.
4) vereen vaikuttavia myrkkyjä
6) lihasmyrkyllisiä  kuten rhabdomyolyysia aiheuttavat sienet 
7) antabusvaikutusta iilmentäviä jos käytetään samanaikaisesti alkoholia

Lisäksi sienistä löytyy immunologista reaktiota aiheuttavia aineita ja seuraa allergisoitumista.

SIENET kuten LEVÄT myös
kuuluvat CRYPTOGAMAE-heimoon.
Niissä on yksinkertainen solukudos. Levät sisältävät klorofylliä, mutta sienissä ei ole tätä klorofylli-ainesosaa. Sen sijaan sienissä on muita väriaineita. Erikoisen silmiinpistävä on punainen kärpässieni tai ruskea kivitatti tai eräät kirkkaan keltaiset, siniset   tai violetit  sienet. Myös  liidunvalkea sieni  on silmiinpistävä.

SIENET eivät pysty yhteyttämään ilman hiilidioksidia (CO2),
vaan niiden on saatava valmiita aineita muilta organismeilta, joten ne ovat tavallaan metsän parasiitteja tai saprofyyttejä, miten nyt asian ottaa. Joku sanoo, että sieni on "metsän sairaus". Joku taas on sitä mieltä, että sienet tavallaan poistavat metsästä myrkkyjä itseensä.

Sienien alalajit riippuvat hieman luokittelujärjestelmästä.
Joskus luokittelu on vaikeaa ja  samaa sientä voidaan  sovitella eri  ryhmiin järjestelmästä riippuen. Lisäksi vuosittain löytyy uusia lajeja tai uusia kasvualueita jllekin laille.
Nordic macromycetes
luettelee yli 4000 Pohjolan sientä

 Vain  pieni osa tavallisimpia ruokasieniä  niistä on otettu  elintarvikeluetteloon deklaroituna sisällöltään.

Päivitystä 9.9. 2014