Aflatoksiinit ja pähkinät

Pähkinöitten home aflatoksiini

Wikipediassakin on tästä aflatoksiinsita teksti ja kuva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aflatoxin_B1.svg

AFLATOKSIINI on homesienten tuottama terveydelle haitallinen yhdiste, joka on voimakas ja tunnettu karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Aflatoksiini vaikuttaa niin sanotun epoksidimekanismin kautta. Aflatoksiinia erittyy monissa homesienilajeissa, joista merkittävimpiä ovat ASPERGILLUS-suvun homeet-

Aflatoksiini löydettiin 1960, kun selviteltiin nuoria kalkkunoita tappaneen Turkey X-sairauden aiheuttajaa. Syylliseksi löydettiin ASPERGILLUS FLAVUS jonka erittämästä myrkystä (toksiini) aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. PARASITICUS, A. NOMIUS ja A. TAMARII. Aflatoksiini on erityisesti pähkinoitten ongelma.

Aflatoksiineja on mm.B1, B2, G1, G2, M1, M2, B2A ja G2A.

ASPERGILLUS FLAVUS ja A. PARASITICUS tuottavat aflatoksiineja B1, B2, G1 ja G2. Niitä tuottuu lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja niitä löytyy maahantuotetuissa elintarvikkeissa kuten pähkinät, kuivatut hedelmät ja maissi.

Afltatoksiini M1 on on aflatoksiini B1:n aineenvaihdunnallinen tuote, ja sitä muodostuu lehmän maitoon, jos lehmä on saanut sellaista rehua, joka on aflatoksiini B1-pitoista. Koska tämä B1 aflatoksiini on genotoksinen ja syöpääsynnyttävä, sille ei ole annettu mitään " siedettävää arvoa (TDI)" . On esitetty riskipitoisuus maksasyövän esiintymiselle 100 000 ihmisen joukossa elinaikana ja tämä on aflatoksiinin päivittäinen saantitaso 1 mg/ kehonpainokiloa kohden. Nykyajan tekniikalla ei ole vielä mahdollista täysin estää aflatoksiineja elintarvikkeissa. Sen takia niille annetut raja-arvot oli aiemmin asetettu hyvinkin mataliksi. Kehoittamalla parempiin tuotantovaiheen olosuhteisiin ja varastoimisolosuhteisiin voidaan edelleen vähentää aflatoksiinien esiintymistä-.
Jos on työympäristössä riskiä aflatoksiinipölystä tai itiöistä, on käytettävä suodattimen omaavaa hengityssuojainta (P-2).

Riskituotteisiin kuuluu myös mausteet ja öljykasvien siemenet. Pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien aflatoksiinipitoisuutta voidaan lajittelulla tai muulla mekaanisella menetelmällä vähentää.Sensijaan on kiellettyä vähentää aflatoksiinia kemiallisin menetelmin.
Eri tuotteissa on annettu aiemmin matalahkot korkeimmat sallitut
pitoisuudet aflatoksiini B1:lle ( ug/kg, mikrogrammaa kilossa)
tai B1+B2+G1+G2 summalle
tai M1 metaboliitille.

Tuotteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:
Maapähkinät,pistache, pähkinät ja kuivatut hedelmät
Vilja, tattari mukaanluettuna
Maito.

YK:n komissio, joka lyö lukkoon kansainvälistä elintarvikelainsäädäntöä Codex Alimentarius oli päättänyt kohottaa entisistä matalista arvoista aflatoksiinin raja-arvon eli noin 4 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan/ kg elintarviketta. Tämä tapahtui lokakuussa 2008.
EU on joutunut täten vuodenvaihteesta 2008- 2009 päästämään markkinoille manteleita, hasselpähkinöitä ja pistache-pähkinöitä, joissa on korkeampia pitoisuuksia aflatoksiinia, joten maksasyövän riski täten on kohonneempi.

Oma kommenttini: Varotoimena voi sanoa, että yksipuolista, tään ryhmän elintarvikkeiden käyttöä tulisi pitää tarpeeksi harvana. Sopiva elintarvikkeitten vaihteleminen ravinnossa on aina paljon edullisempiseikka, kuin minkä tahansa saman elintarvikkeen jatkuva käyttäminen.

Hyvin suuri virhe, jota kukaan älköön tehkö on pestä ja huuhdella pähkinöitä ja sitten kuivattaa niitä huoneenlämmössä. Siitä home riehahtaa todellakin.

Muta mikrouunissa kuumennus ja suolaaminen ei liene haitaksi.