Viljahomeesta (1999) artikkeli

Ruotsissa oltiin jo varhain huolestuneita viljahomeesta, mitä oli havaittu ylenmääräisen kosteuden ja sateen takia eräänä vuonna.
Skärpt beredskap för svampangrepp på spannmål

Homesieniä oli todettu analyysinäytteissä vuoden sadossa Etelä-Ruotsissa. Koska oli satanut äärimmäisen paljon elonkorjuun aikana, valvoi tilannetta yhteisesti valtion eläinlääketieteellinen laitos (SVA, Statens Veterinärmedicinska Anstalt), maanviljelysvirasto (Jordbruksverket), elintarvikevirasto ( Livsmedelsverket), maanviljelijöitten valtiollinen keskusliitto (LRF, Lantbrukarnas Riksförbund), Ruotsin Maito ( Svensk Mjölk), Ruotsin eläinterveydenhoito ( Svenska Djurhälsovården), Ruotsin Maanviljelysyliopisto (SLU, Svenska Lantbruksuniversitet) sekä rehuteollisuus ( foderindustrin). Valtion eläinlääketieteellinen laitos SVA tutki näytteet (www.sva.se )

Mögelsvampar hade då konstaterats i analyserade prover från årets skörd i södra Sverige. Eftersom det hade regnat extremt mycket under skörden bevakade Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA), Jordbruksverket), Livsmedelsverket, (RF, Lantbrukarnas Riksförbund), Svensk Mjölk , Svenska Djurhälsovården), (SLU, Sveriges Lantbruksuniversitet) och foderindustrin). SVA analyserade prover från skörden.

Silloiset tulokset olivat osoittaneet, että viljassa esiintyi ennenkaikkea Alternaria suvun mustat homeet ( sotdaggsvampar) . Näistä kertoo myös suomalainen lähde http://www.pellervo.fi/maatila/mp10_04/homeviljaa.htm

Resultaten pekade på att det i spannmål framför allt var så kallade sotdaggsvampar (främst släktet Alternaria) som dominerade.

Mitä olkeen tuli näytti suurimpana ongelmana olevan Aspergillus -suvun homeet. Homesienet ovat tunnettuja allergeenejä ja voivat aiheuttaa hankaluuksia, hengitystiesairauksia niin eläimillä kuin ihmisillä. Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos SVA teki jatkotutkimuksia siitä, jos homeet olivat muodostaneet homemyrkkyjä, mykotoksiineja. (Esim Aspergillus muodostaa homemyrkkyä mykotoksiinia nimeltä ”okratoksiini”.

Tästä saa enemmän suomalaista tietoa lähteestä
http://www.evira.fi/portal/fi/rehututkimus/toksikologiset_tutkimukset/mykotoksiinit/

När det gällde halmen verkade släktet Aspergillus utgöra det största problemet. Mögelsvamparna är känt allergena och kan bland annat orsaka problem/sjukdom i luftvägarna hos djur och människor. SVA undersökte möjligheterna att gå vidare för att fastställa om bildning av mögelgifter har skett.

Jotta voisi välttää ylimääräisiä vaurioita viljan varastoimisen aikana maanviljelijöitten tulee olla erittäin tarkkoja korjatun viljan kuivauksessa, varsinkin jos ilmenee viherversoa.
(Viljankorjuuteknologiasta suomalasita lisätietoja http://www.mtt.fi/met/pdf/met40.pdf)
Kun valmistetaan rehuviljaa anaerobisesti (ensilage) tai kosteaa viljaa tehdän happameksi, on tärkeä noudattaa suosituksia. Jos eläimille syötetään huonoa rehua, ne voivat sairastua ja niiden tuottavuus voi aleta.Rehussa voi mahdolliset homemyrkyt joutua elintarvikeketjuun. Tosin sellaisia homemyrkkyjä ei oltu voitu osoitetaa sillä erää. Jos on epäilyä asiasta, rehu tulee ensin analysoida. Kostunutta tai pölyistä olkea ei tule käyttää, vaan se pitää hävittää sopivalla tavalla.
Suomalaista lisätietoa lähteestä: Rehuviljan murskesäilöntä, laakasiilo jne. Kts. Murskeviljaopasta internetistä: http://www.murska.fi/media/Murskeviljaopas.pdf

För att undvika ytterligare skador under lagringen bör lantbrukare vara extra noggranna vid nedtorkning av den skördade spannmålen, speciellt om det förekommer grönskott.Vid ensilering eller syrabehandling av fuktig spannmål är det viktigt att följa givna rekommendationer. Utfodring med dåligt foder kan ge sjuka djur och försämrad produktivitet. Via foder kan eventuella mögelgifter också hamna i livsmedel. Några sådana mögelgifter hade då inte påvisats. Vid tveksamheter bör fodret först analyseras. Fuktig eller dammig halm bör inte användas utan destrueras på ett säkert sätt.

Ruotsalaista lisäneuvontaa homesienistä ( molds, mögelsvampar, Schimmelpilze,) voi saada yllämainituista aktuelleista järjestöistä ja asianomaisista virastoista.
Ytterligare rådgivning kan lämnas av de aktuella branschorganisationerna och berörda myndigheter.

http://www.slv.se/templates/SLV_Page____9540.aspx
Artikkeli n kirjoitti 1999 Monica Olsen mikrobiologi. Livsmedelsverket Sjukdomsframkallande mögelsvampar i livsmedel (artikel ur Vår Föda nr 5/1999)

Muistiin 2007-02-06 00:09
Kertausta 17.5. 2010