skip to main |
skip to sidebar
Evira tarkkaa vuoden satoa: Maininta eräästä viljahomeesta
Erittäin sateinen ja osin kylmä kesä varmaan aiheutti viljaan jonkin merkin. Evira punnitsee viljan tilannetta. Sitaatti 8.11. 2017
Kaura
-
Kauran keskimääräinen hehtopaino 57,6 kiloa on noin kilon viime vuotta korkeampi. Myös pieniä jyviä on viime vuosia vähemmän. DON (deoksinivalenoli) –hometoksiini heikentää kuitenkin kaurasadon laatua, koska tähän mennessä tutkituista näytteistä noin viidennes ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
- Evira.fi lähteestä
- Katson tietoa tästä mainitusta viljahomeesta ja siitä lyty Wikipediastakin suomeksi pitkä teksti.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Deoksinivalenoli
Deoksinivalenoli eli vomitoksiini on homemyrkky. Kemialliselta rakenteeltaan deoksinivalenoli kuuluu trikotekeeneihin, jotka ovat nelirenkaisia seskviterpeenejä.
Deoksinivalenoli kuuluu B-tyypin trikotekeeneihin, joiden
tunnusmerkkinä on C-8 -sitoutunut karbonyyliryhmä. Aine kiteytyy
neulamaisiksi, värittömiksi kiteiksi ja liukenee veteen sekä joihinkin
polaarisiin liuottimiin, kuten metanoliin, asetonitriiliin ja etyyliasetaattiin. Deoksinivalenolia tuottavat muun muassa Fusarium-homeet.[1] Deoksinivalenolin kemiallinen kaava on C15H20O6, moolimassa 296,32 g/mol, kiehumispiste 151 °C ja CAS-numero 51481-10-8.
Deoksinivalenolin terveydelliset vaikutukset
Eläinkokeiden
perusteella deoksinivalenoli voi vaarantaa terveyttä sekä
lyhytkestoisessa että pitkäaikaisessa altistuksessa. Kerta-annostuksella
deoksinivalenolilla on havaittu kaksi tyypillistä toksikologista
vastetta: ruokahaluttomuus ja oksentelu. Lisäksi kerta-annoksina
deoksinivalenolin on havaittu vahingoittavan ruoansulatuselimien soluja.
Deoksinivalenolilla saastuneen viljan tiedetään aiheuttaneen
sairauksia, joihin on liittynyt pahoinvointia, oksentelua,
ruoansulatuselimistön häiriöitä, huimausta, ripulia ja päänsärkyä. Näissä tapauksissa deoksinivalenolin pitoisuus viljoissa on ollut 3-93 mg/kg.[2] Viljan saastumisen on voinut aiheuttaa Gibberella zeae.
Eläinkokeissa deoksinivalenolin tärkein terveydellinen haitta on
ollut elimistön vastustuskyvyn aleneminen. Yhdenmukaisimpia vaikutuksia
lyhytkestoisilla ja pitkäkestoisilla annostuksilla on ollut vähentynyt
kasvu. Suuremmat annokset näyttävät heikentävän sisäelinten, kuten kateenkorvan, pernan, maksan ja sydämen
kasvua. Hiirikokeet ovat osoittaneet, että deoksinivalenoli ei ole
syöpävaarallinen yhdiste. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on
luokitellut deoksinivalenolin luokkaan 3 eli yhdisteeksi, jota ei voida
luokitella ihmiselle syöpää aiheuttavaksi.[3]
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar