Evira tarkkaa vuoden satoa: Maininta eräästä viljahomeesta

 Erittäin sateinen ja osin kylmä kesä varmaan aiheutti viljaan jonkin merkin. Evira punnitsee viljan tilannetta. Sitaatti 8.11. 2017

Kaura

• Kauran keskimääräinen hehtopaino 57,6 kiloa on noin kilon viime vuotta korkeampi. Myös pieniä jyviä on viime vuosia vähemmän. DON (deoksinivalenoli) –hometoksiini heikentää kuitenkin kaurasadon laatua, koska tähän mennessä tutkituista näytteistä noin viidennes ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo.
• Evira.fi lähteestä
• Katson tietoa tästä mainitusta viljahomeesta ja siitä lyty Wikipediastakin suomeksi pitkä teksti.
• https://fi.wikipedia.org/wiki/Deoksinivalenoli
• 
  Deoksinivalenoli eli vomitoksiini on homemyrkky. Kemialliselta rakenteeltaan deoksinivalenoli kuuluu trikotekeeneihin, jotka ovat nelirenkaisia seskviterpeenejä. Deoksinivalenoli kuuluu B-tyypin trikotekeeneihin, joiden tunnusmerkkinä on C-8 -sitoutunut karbonyyliryhmä. Aine kiteytyy neulamaisiksi, värittömiksi kiteiksi ja liukenee veteen sekä joihinkin polaarisiin liuottimiin, kuten metanoliin, asetonitriiliin ja etyyliasetaattiin. Deoksinivalenolia tuottavat muun muassa Fusarium-homeet.^[1] Deoksinivalenolin kemiallinen kaava on C₁₅H₂₀O₆, moolimassa 296,32 g/mol, kiehumispiste 151 °C ja CAS-numero 51481-10-8.
  

  Deoksinivalenolin terveydelliset vaikutukset

  Eläinkokeiden perusteella deoksinivalenoli voi vaarantaa terveyttä sekä lyhytkestoisessa että pitkäaikaisessa altistuksessa. Kerta-annostuksella deoksinivalenolilla on havaittu kaksi tyypillistä toksikologista vastetta: ruokahaluttomuus ja oksentelu. Lisäksi kerta-annoksina deoksinivalenolin on havaittu vahingoittavan ruoansulatuselimien soluja. Deoksinivalenolilla saastuneen viljan tiedetään aiheuttaneen sairauksia, joihin on liittynyt pahoinvointia, oksentelua, ruoansulatuselimistön häiriöitä, huimausta, ripulia ja päänsärkyä. Näissä tapauksissa deoksinivalenolin pitoisuus viljoissa on ollut 3-93 mg/kg.^[2] Viljan saastumisen on voinut aiheuttaa Gibberella zeae.
  Eläinkokeissa deoksinivalenolin tärkein terveydellinen haitta on ollut elimistön vastustuskyvyn aleneminen. Yhdenmukaisimpia vaikutuksia lyhytkestoisilla ja pitkäkestoisilla annostuksilla on ollut vähentynyt kasvu. Suuremmat annokset näyttävät heikentävän sisäelinten, kuten kateenkorvan, pernan, maksan ja sydämen kasvua. Hiirikokeet ovat osoittaneet, että deoksinivalenoli ei ole syöpävaarallinen yhdiste. Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut deoksinivalenolin luokkaan 3 eli yhdisteeksi, jota ei voida luokitella ihmiselle syöpää aiheuttavaksi.^[3]