Etiketter

Leta i den här bloggen

söndag 4 september 2011

MUSKARIINI - oireyhtymä. RISAKKAAT Inocybe; MALIKAT Clitocybe

MUSKARIINI OIREYHTYMÄÄ AIHEUTTAVAT SIENIMYRKYT  VAIKUTTAVAT HERMOSYSTEEMIIN.

MUSKARIINI VAIKUTTAA AUTONOMISEEN HERMOJÄRJESTELMÄÄN.
SE AIHEUTTAA MAHASUOLISTOVAIVAA, HIKOILUA, LISÄÄNTYNYTTÄ SYLJEN ERITYSTÄ, LISÄÄNTYNYTTÄ KYYNELVUOTOA, HENGITYSVAIKEUKSIA, PULSSIN HIDASTUMISTA, PIENET SILMÄNMUSTUAISET. 

 Vaikuttavan aineen nimi on muskariini.  Vaikutuksen latenssiaika on puolesta tunnsita  kahteen tuntiin.

Siente, joissa on muskariinia ovat
RISAKKAT, INOCYBE- lajit,  trådskivlingar, fiber head mushroom  Huom. ent. Cortinariaceae  suku!
MALIKAT; CLITOCYBE laji,  trattskivlingar
Gifttrattskivling, Clitocybe dealbata
Lövtrattskivling. Clitocybe phyllophila
Giftttrådskivling, Inocybe patouillardi
Sidentrådskivling, Inocybe geophylla
Topptrådskivling , Inocybe fastigiata



Clin Toxicol (Phila). 2009 Jul;47(6):562-5. Mushroom poisoning from species of genus Inocybe (fiber head mushroom): a case series with exact species identification.
Israel Poison Information Center, Rambam Health Care Campus, The Rappaport Faculty of Medicine, Technion-Israel Institute of Technology, Haifa, Israel.

Tiivistelmä  -Abstract (Suomennosta) BACKGROUND :Tausta

Many species of the genus Inocybe (family Cortinariaceae, higher Basidiomycetes) are muscarine-containing mycorrhizal mushrooms, ubiquitous around the world. 

  • Moni risakaslaji tästä ent. Cortinariaceae- suvusta korkeampia Basidiomycetes- sieniä, on muskariinia sisältävä mycorrhiza-sieni, jota on yleisesti maailmassa.
The few published reports on the poisonous Inocybe mushrooms are often limited by the inadequate identification of the species.
  • Niissä harvoissa raporteissa, mitä risakassienten ( Inocybe) myrkytyksistä on julkaistu, on  tuloksia rajoittamassa  lajien riittämätön identifiointi.
The clinical course of patients with typical muscarinic manifestations, in whom Inocybe spp. was unequivocally identified, is reported.
  • On raportoitu tyypillisiä muskariinisia oireita sellaisten potilaitten taudinkulussa joissa  on Inocybelajien osuus yksiselitteisesti tunnistettuna.

CASE SERIES:Tapaussarjoja. 14 potilasta marrask. 2006- tammikuu 2008 väliseltä ajalta.

Between November 2006 and January 2008 14 consecutive patients with typical muscarinic syndrome after mushroom ingestion were recorded.
  • Tyypillinen muskariinioireyhtymä sienten syömisen jälkeen.
The clinical manifestations included combinations of nausea, vomiting, diarrhea, abdominal pain, hypersalivation, diaphoresis, tachycardia, bradycardia, hypotension, lacrimation, blurred vision, miosis, tremor, restlessness, flushing, and syncope.
  • Kliinisiin oireisiin kuuluu pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu, liiallinen syljeneritys, sydämentykytys, tai hidas pulssi, matala verenpaine, kyynelvuoto, sumentunut näkökyky, pienet silmäterät, vapina, levottomuus, verentungokset hulvahtamalla ja  pyörtyily
Time to onset of toxicity ranged between 15 min and 2 h after consumption, 5 h in one patient.
  • Myrkkyvaikutuksen alkaminen tapahtui 15 minuuttia- 2 tuntia sienten syömisestä, eräällä yksilöllä 5 tuntia syömisen jälkeen.
Treatment was supportive, including intravenous fluids, antiemetics, and 1 mg atropine intravenously.
  • Hoito oli oireenmukaista hoitoa, nesteitä annettiin suoneen, pahoinvoinnin vastaista lääkitystä ja 1 mg atropiinia i.v.
Full recovery ensued within 12 h. In all the cases, an expert mycologist unequivocally identified the leftovers of the consumed mushrooms as Inocybe fastigiata, geophylla, and InocybeInocybe patouillardii.
  • Täydellinen toipuminen tapahtui 12 tunnissa. Mykologiasiantuntija identifioi yksiselitteisesti syömättäjääneistä sienistä seuraavia lajeja: Inocybe fastigiata, Inocybe geophylla, Inocybe patouillardii.

In this case series of patients who ingested identified muscarine-containing mushrooms supportive treatment and atropine resulted in recovery in all cases.
  • Johtopäätös. Kaikki potilaat jotka olivat syöneet näitä muskariinia sisältäviä sieniä, saivat oireenmukaista hoitoa ja atropiinia ja toipuivat

Kuva myrkkyrisakkaasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Inocybe_patouillardii
  • RISAKKAAT, INOCYBE , Trådskivlingar  

  • Pienehköt, yleensä ruskealakkiset risakkaat (Inocybe spp. ) eivät yleensä houkuttele ruokasienten poimijoita. Niitä ei periaatteessa voi sekoittaa ruokasieniin, mutta ne voivat herättää pikkulasten kiinnostusta.
Monet risakaslajit ovat yleisiä ja runsaita kesästä loppusyksyyn koko maassa. Muun muassa vanhat, sammaloituneet nurmet ovat hyviä risakkaiden kasvupaikkoja.
Haitallisen myrkylliset risakkaat sisältävät hermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Vaarallisin risakaslajimme on myrkkyrisakas (Inocybe erubescens), joka suosii kalkkipitoista maata. Sen tiedetään aiheuttaneen kuolemaan johtaneen myrkytyksen ulkomailla.
Gifttråding, Myrkkyrisakas
http://www.svampguiden.com/art.asp?art=inocybe_erubescens
Risakkaat voi ryhmänä tunnistaa avaintekijöistä: risa lakki, pieni koko, vaaleanruskeat heltat sekä imelä hedelmäinen tai tympeä maanhaju.
Päivitetty 11.10.2010

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar