Ruotsissa oltiin jo varhain huolestuneita viljahomeesta, mitä oli havaittu ylenmääräisen kosteuden ja sateen takia eräänä vuonna.
Skärpt beredskap för svampangrepp på spannmål
Homesieniä oli todettu analyysinäytteissä vuoden sadossa Etelä-Ruotsissa. Koska oli satanut äärimmäisen paljon elonkorjuun aikana, valvoi tilannetta yhteisesti valtion eläinlääketieteellinen laitos (SVA, Statens Veterinärmedicinska Anstalt), maanviljelysvirasto (Jordbruksverket), elintarvikevirasto ( Livsmedelsverket), maanviljelijöitten valtiollinen keskusliitto (LRF, Lantbrukarnas Riksförbund), Ruotsin Maito ( Svensk Mjölk), Ruotsin eläinterveydenhoito ( Svenska Djurhälsovården), Ruotsin Maanviljelysyliopisto (SLU, Svenska Lantbruksuniversitet) sekä rehuteollisuus ( foderindustrin). Valtion eläinlääketieteellinen laitos SVA tutki näytteet (www.sva.se )
Mögelsvampar hade då konstaterats i analyserade prover från årets skörd i södra Sverige. Eftersom det hade regnat extremt mycket under skörden bevakade Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA), Jordbruksverket), Livsmedelsverket, (RF, Lantbrukarnas Riksförbund), Svensk Mjölk , Svenska Djurhälsovården), (SLU, Sveriges Lantbruksuniversitet) och foderindustrin). SVA analyserade prover från skörden.
Silloiset tulokset olivat osoittaneet, että viljassa esiintyi ennenkaikkea Alternaria suvun mustat homeet ( sotdaggsvampar) . Näistä kertoo myös suomalainen lähde http://www.pellervo.fi/maatila/mp10_04/homeviljaa.htm
Resultaten pekade på att det i spannmål framför allt var så kallade sotdaggsvampar (främst släktet Alternaria) som dominerade.
Mitä olkeen tuli näytti suurimpana ongelmana olevan Aspergillus -suvun homeet. Homesienet ovat tunnettuja allergeenejä ja voivat aiheuttaa hankaluuksia, hengitystiesairauksia niin eläimillä kuin ihmisillä. Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos SVA teki jatkotutkimuksia siitä, jos homeet olivat muodostaneet homemyrkkyjä, mykotoksiineja. (Esim Aspergillus muodostaa homemyrkkyä mykotoksiinia nimeltä ”okratoksiini”.
Tästä saa enemmän suomalaista tietoa lähteestä
http://www.evira.fi/portal/fi/rehututkimus/toksikologiset_tutkimukset/mykotoksiinit/
När det gällde halmen verkade släktet Aspergillus utgöra det största problemet. Mögelsvamparna är känt allergena och kan bland annat orsaka problem/sjukdom i luftvägarna hos djur och människor. SVA undersökte möjligheterna att gå vidare för att fastställa om bildning av mögelgifter har skett.
Jotta voisi välttää ylimääräisiä vaurioita viljan varastoimisen aikana maanviljelijöitten tulee olla erittäin tarkkoja korjatun viljan kuivauksessa, varsinkin jos ilmenee viherversoa.
(Viljankorjuuteknologiasta suomalasita lisätietoja http://www.mtt.fi/met/pdf/met40.pdf)
Kun valmistetaan rehuviljaa anaerobisesti (ensilage) tai kosteaa viljaa tehdän happameksi, on tärkeä noudattaa suosituksia. Jos eläimille syötetään huonoa rehua, ne voivat sairastua ja niiden tuottavuus voi aleta.Rehussa voi mahdolliset homemyrkyt joutua elintarvikeketjuun. Tosin sellaisia homemyrkkyjä ei oltu voitu osoitetaa sillä erää. Jos on epäilyä asiasta, rehu tulee ensin analysoida. Kostunutta tai pölyistä olkea ei tule käyttää, vaan se pitää hävittää sopivalla tavalla.
Suomalaista lisätietoa lähteestä: Rehuviljan murskesäilöntä, laakasiilo jne. Kts. Murskeviljaopasta internetistä: http://www.murska.fi/media/Murskeviljaopas.pdf
För att undvika ytterligare skador under lagringen bör lantbrukare vara extra noggranna vid nedtorkning av den skördade spannmålen, speciellt om det förekommer grönskott.Vid ensilering eller syrabehandling av fuktig spannmål är det viktigt att följa givna rekommendationer. Utfodring med dåligt foder kan ge sjuka djur och försämrad produktivitet. Via foder kan eventuella mögelgifter också hamna i livsmedel. Några sådana mögelgifter hade då inte påvisats. Vid tveksamheter bör fodret först analyseras. Fuktig eller dammig halm bör inte användas utan destrueras på ett säkert sätt.
Ruotsalaista lisäneuvontaa homesienistä ( molds, mögelsvampar, Schimmelpilze,) voi saada yllämainituista aktuelleista järjestöistä ja asianomaisista virastoista.
Ytterligare rådgivning kan lämnas av de aktuella branschorganisationerna och berörda myndigheter.
http://www.slv.se/templates/SLV_Page____9540.aspx
Artikkeli n kirjoitti 1999 Monica Olsen mikrobiologi. Livsmedelsverket Sjukdomsframkallande mögelsvampar i livsmedel (artikel ur Vår Föda nr 5/1999)
Muistiin 2007-02-06 00:09
Kertausta 17.5. 2010
måndag 17 maj 2010
Tämän blogin sienimaailmasta Mycetes
Sienet ovat Mycetes.
English From the Greek and Latin roots, -mycete basically means fungus.
Suffix -mycete
Makrosienissä on niitä mitä ihminen näkee ja joitain niistä poimii ( Eumycetes)
mikrosieniä sanotaan homeiksi (Hyphomycetes).
IHMISEN kehoon normaalisti sieni ei pysty vastustuskyvyn takia, mutta monet sienet eivät tyydy olemaan pinnallisia mykooseja kuten joskus tavattava hiivat ja ihosienilajit ja silloin tulee syviä mykooseja. Silloin ihminen on hyvin sairas.
SIENI oli se sitten iso tai pieni kuuluu luonnon hajoittajiin ja lahottajiin, niin ihmiskehossa kuin eläinkehossa, puissa ja maassa ja taloissa, myös ruoassa jota syödään, niin säilötyssä ja valmiissa kuin kasvavassa kasvissa.
Tämän takia tässä blogissa on KAIKENLAISTA aktuellia sekä homeista että sienistä. Niitä vastaan on luonnolla oma immuunijärjestelmänsa.
Jotkut sienet tietysti ovat hyödynnettävissä. Ne pystyvät vaikuttamaan aromaattisia aineita, jotka voi olla aivan vastustamattoman hyvän makuisia.
Sienten tehokasta lahottamiskykyä on käytetty esim homejuustojen hienon aromin esiin saamiseksi
tai siten on valjastettu eräitä homeita LÄÄKKEIKSI. Penisiillinikin on tällainen.
English From the Greek and Latin roots, -mycete basically means fungus.
Suffix -mycete
- (biology) Used primarily in mycology to form words used for categorising fungi based on their evolutionary origin, life-history, growth-form or ecological preferences.
- Alternative spellings -mycetes
Makrosienissä on niitä mitä ihminen näkee ja joitain niistä poimii ( Eumycetes)
mikrosieniä sanotaan homeiksi (Hyphomycetes).
IHMISEN kehoon normaalisti sieni ei pysty vastustuskyvyn takia, mutta monet sienet eivät tyydy olemaan pinnallisia mykooseja kuten joskus tavattava hiivat ja ihosienilajit ja silloin tulee syviä mykooseja. Silloin ihminen on hyvin sairas.
SIENI oli se sitten iso tai pieni kuuluu luonnon hajoittajiin ja lahottajiin, niin ihmiskehossa kuin eläinkehossa, puissa ja maassa ja taloissa, myös ruoassa jota syödään, niin säilötyssä ja valmiissa kuin kasvavassa kasvissa.
Tämän takia tässä blogissa on KAIKENLAISTA aktuellia sekä homeista että sienistä. Niitä vastaan on luonnolla oma immuunijärjestelmänsa.
Jotkut sienet tietysti ovat hyödynnettävissä. Ne pystyvät vaikuttamaan aromaattisia aineita, jotka voi olla aivan vastustamattoman hyvän makuisia.
Sienten tehokasta lahottamiskykyä on käytetty esim homejuustojen hienon aromin esiin saamiseksi
tai siten on valjastettu eräitä homeita LÄÄKKEIKSI. Penisiillinikin on tällainen.
GYROMITRIINI- oireyhtymä, Gyromitra-lajeista, Discina- lajeista, . DISCINACEAE
Korvasieni , stenmurkla ( False Morel, Gyromitra esculenta)
GYROMITRA
KATSO Korvasienten (GYROMITRA) sukupuu:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stenmurklor
Myös tässä Gyromitra- suvussa on :
Kavala piispanhattu, Lömsk biskopsmössa , storsporig biskopsmössa, Gyromitra ambigua, ,DISCINACEAE ja se on on myrkyllinen http://sv.wikipedia.org/wiki/Gyromitra_ambigua
DISCINA
On aikea erottaa korvasienen vaaleita lajeja korvasienestä , kuten kalpeaa korvasientä , Discina gigas G. gigas) , jonka myrkyllisyyttä pohditaan
.http://sv.wikipedia.org/wiki/Gyromitra_gigas
DISCINA- lajeja
Keväiseltä kasvuajaltaan Gyromitra- korvasienen kanssa samanlainen Discina- korvasieni, öronmurkla, korvasieni Discina perlata eli Discina ancilis. Se ei omaa korvasienen hajua eikä makua. Se on mauton eikä suositella syötäväksi. Se on tavallinen. Sillä on paljon synonyyminimiä.
Sillä on myös nimi Gyromitra perlata.http://www.mushroomexpert.com/gyromitra_perlata.html
http://sv.wikipedia.org/wiki/Discina_ancilis
Toiset pitävät "syötävää = esculenta" - korvasientä Gyromitra esculenta Stenmurkla- kulinaarisena nautintona ja toiset eivät ole sitä koskaan syöneet, joten keskustelut siitä ovat erittäin yksipuolisia. Mutta kemialliset aineet ovat kuitenkin kaikkien tasapuolisesti arvioitavissa myrkyllisiksi.
Suomalainen Heikki Pyysalo et al. osoittivat gyromitriinin korvasienen tavallisimmaksi hydratsiinijohdannaiseksi. Sitä oli 87,5% kaikista hydratsoneista. Sen lisäksi siinä oli vielä kahdeksan muuta hydratsonia ( alkoholiuutteesta). Nämä yhdisteet kuitenkin vähenivät pitkän kuivatuksen tai ryöppäyksen yhteydessä. Aluksi luultiin, että näillä toimenpiteillä päästiin kaikista tämän kuulemma herkullisen sienen myrkyistä. Mutta osa gyromitriinia olikin orgaaniseen molekyyliin liittynyttä.
Jos hydrolysoitiin sientä suolahapolla, saatiin kaikki gyromitriini vapautumaan Siitä tuli ensin asetaldehydiä ja N-metyyli-N-formyylihydratsiinia (MFH) , CH3-CH=N-N (Formyl)(Methyl)
Sitten matalassa pH:ssa siitä tuli vielä muurahaishappoa (HCOOH) ja monometyylihydratsiinia (MMH).
Mono- metyl-hydratsiinin, MMH-määrästä (H2N-HCH3) taas voi laskea sienen alkuperäisen gyromitriinin pitoisuuden.
Hydratsiiniosa on H2= N-N = H2-perusmallia, gyromitriinin alkumuotoa.
Kaikenlaiset korvasienituotteet sisältävät gyromitriinia.
Tuoreessa ruotsalaisessa korvasienessä on 200 mg gyromitriinia kilossa tuoretta sientä. Jos sitä säilöö 3-6 kk lämpötilassa, joka on 23-25 astetta, on myrkyn määrä laskenut puoleen haihtumisen takia. Haihdutusta ei saa suorittaa kovin lähellä ihmisten oleskelupaikkaa ( haihtuva sienimyrkky on ällöttävän hajuinen ja leviää koko ilmatilaan huoneistossa kaasulakien mukaan) . Tämä sieni voi siis myrkyttää ihmisiä, vaikka he eivät sitä söisikään!
Keitetty ja säilötty korvasieni sisältää matalimpia gyromitriinipitoisuuksia. Ruokaa laitettaessa menee myrkky keittoveteen ja höyryyn. Tämän takia on erittäin epäsopivaa käyttää keittolientä tai säilöntälientä kastikkeisiin tai muhennoksiin maunlisääjänä. Jos sama henkilö usein valmistaa ruokaa tuoreista tai kuivatuista korvasienistä, asiasta voi kehkeytyä työmiljööongelma.
Sitten maksa oksidoi hydratsiinijohdoksen reaktiivisiin muotoihin, jotka aiheuttavat vapaita radikaaleja.
Gyromitriini ja MFH sitoutuvat orgaanisiin molekyyleihin ja DNA:han.
O-metyyliguaniini on eräs tulos.
Mutaatiofrekvenssi nousee. Acetyl-CoA voi kiinnittyä vapaaseen aminoryhmään ja jos asetyyliryhmä kiinnittyy hydratsiineihin, ne eivät aktivoidu vapaiksi radikaaleiksi asetyloituneina.
Oireista useimmat aiheutuvat hydratsiinien (MFH, MMH) vapaista aminoryhmistä, jotka reagoivat aldehydien (-CHO), ketonien -C=O) ja karbonyyliryhmien kanssa hydratsonien muodostuessa. Sellaiset reaktiot suoliston diaminioksidaasin (DAO) kanssa johtavat allergian tapaisiin suolistoreaktioihin.
Vastaavat reaktiot pyridoksaali-5-fosfaatin ( aktiivin B6-vitamiinin) kanssa johtavat neurologisiin häiriöihin hepatorenaalin vaiheen aikana.
Maksassa tapahtuu metabolisoitumista vapaiksi metyyliradikaaleiksi.
Jos kramppitaipumusta esiintyy, annetaan lisää pyridoksiinia ja myös diatsepaamia.
Asetylkysteiinistä lienee myös etua.
Nesteytys sekä elektrolyytti -ja happo-emästasapainon hoito ovat tärkeitä.
Verensokeria on seurattava hypoglykemiavaaran takia.
Glukoosi-infuusiota on annettu oireisille.
Hb ja LD seurataan.
Virtsan alkalisointia suositellaan huomattavassa hemolyysissä.
Koska on ollut foolihaponkin puutetta, sitä on annettu 20 - 200 mg/ vrk vaikeassa tapauksessa.
MORCHELLA elata, MORCHELLACEAE
http://sv.wikipedia.org/wiki/Toppmurkla
Yleensä korvasientä syö vain suomalaiset ja ruotsalaiset. Puolalaiset keräävät sitä markkinoitavaksi näihin kahteen maahan, mutta eivät syö itse sitä. Ranskassa tai Italiassa ei käytetä korvasientä. Eräs italialainen sienikirja kertoo korvasienestä, että "se on hyvin myrkyllinen ja sitä kuuluu syötävän Pohjoismaissa". Dietistien mielestä korvasieni olisi paras kieltää myynnistä. Samalla kuitenkin jopa dietisteissä on korvasientä maistaneita, joten kiellot ja käskyt ovat vähän paperiasian tasoa. Omasta puolestani olen tavannut vain Suomessa henkilöitä, jotka käyttävät nykyisinkin korvasientä ruokana. Käyttö Ruotsissa on ilmeisesti laantumassa.
Yleisen lahottajasienen, korvasienen, sijasta suositellaan käytettäväksi täysin myrkytöntä kartiohuhtasientä, joka on aika saman näköinen, mutta suipompi.
( VRT:
Lähde internetistä hakusanana ”Toppmurkla- sieni”
Kartiohuhtasieni (Toppmurkla) Syn. Morchella conica . Hyvä tietää,että huhtasieni on täysin myrkytön sieni ja erinomainen suoraan pannulla paistettuna.?
Tässä vertailussa käytetään varhaisista alle 6 tunnissa alkavista sienimyrkkyoireyhtymistä kuutta ryhmänimeä
mahasuolisto-oireyhtymä ( resinoid syndromes)
muskariini-oireyhtymä (sudorinen, kolinerginen oireyhtymä) erityksiä aiheuttava
pantheriini- - oireyhtymä ( myko-atropiininen, antikolinerginen oireyhtymä)
kopriini-oireyhtymä ( antabusoireyhtymän kaltainen)
narkotiini- oireyhtymä ( psilocybin oireyhtymä, hallusinatorinen oireyhtymä)
paxillus- oireyhtymä ( poikkeuksellinen)
Myöhäisiä oireyhtymiä, joiden oireet alkavat 6 tunnin jälkeen ovat:
phalloidiini- oireyhtymä ( joka vastaa 90- 95 %:sta syödyistä sienistä johtuvista kuolemista)
orellaniini- oireyhtymä
gyromitriini-oireyhtymä.
uudemmat havaitut oireyhtymät, joissa on akuutti munuaisvaurio, joka kehittyy nopeammin kuin oralleniinioireyhtymässä ( Amanita proxima),
erythermalgia (Clitocybe amoenolens),
rhabdomyolysis (Tricholoma equestre)
keskushermoston syteeminen toiminnanpettäminen (Hapalopilus rutilans).
LÄHDE: Saviuc P, Flesch F [Acute higher funghi mushroom poisoning and its treatment Presse Med. 2003 Sep 20;32(30):1427-35.
PRINCIPLE:
The various mushroom poisoning syndromes are summarised together with elements underlining uncertainty and lack of knowledge. For each of the classical syndromes concerned, classified in delays inferior or superior to 6 hours, the toxins and their mechanisms of action, the main mushrooms responsible, the symptoms and their treatment are all presented.
EARLY SYNDROMES: Characterised by early onset within 6 hours, these represent the majority of intoxications. There are 6 syndromes: gastro-intestinal (resinoid), muscarine (sudorien, cholinergic), pantherine (myco-atropine, anticholinergic), coprine (similar to the antabuse syndrome), narcotine (psilocybin, hallucinatory) and paxillus syndrome (exceptional).
LATE SYNDROMES: Characterised by an onset after six hours, they regroup the phalloid syndrome that is responsible for 90 to 95% of deaths due to higher funghi mushrooms, the orellanine and gyromitrin syndrome and
new syndromes identified over the past decade concerning acute renal failure with shorter onset than during the orellanine syndrome (Amanita proxima), erythermalgia (Clitocybe amoenolens), rhabdomyolysis (Tricholoma equestre) and central nervous system failure (Hapalopilus rutilans).
Lähde
Andersson C. Vår Föda 3/94.
Internet: ”Toppmurkla- sieni” Suom. nimen haku.
Läkartidning 35/93.
PubMed: ”Gyromitrin”
Vanhoista dietetiikan opiskeluajan muistiinpanoista koottua käännöstä ja internetistä lisää 2005-08-06 18:54
GYROMITRA
KATSO Korvasienten (GYROMITRA) sukupuu:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stenmurklor
Myös tässä Gyromitra- suvussa on :
Kavala piispanhattu, Lömsk biskopsmössa , storsporig biskopsmössa, Gyromitra ambigua, ,DISCINACEAE ja se on on myrkyllinen http://sv.wikipedia.org/wiki/Gyromitra_ambigua
DISCINA
On aikea erottaa korvasienen vaaleita lajeja korvasienestä , kuten kalpeaa korvasientä , Discina gigas G. gigas) , jonka myrkyllisyyttä pohditaan
.http://sv.wikipedia.org/wiki/Gyromitra_gigas
DISCINA- lajeja
Keväiseltä kasvuajaltaan Gyromitra- korvasienen kanssa samanlainen Discina- korvasieni, öronmurkla, korvasieni Discina perlata eli Discina ancilis. Se ei omaa korvasienen hajua eikä makua. Se on mauton eikä suositella syötäväksi. Se on tavallinen. Sillä on paljon synonyyminimiä.
Sillä on myös nimi Gyromitra perlata.http://www.mushroomexpert.com/gyromitra_perlata.html
http://sv.wikipedia.org/wiki/Discina_ancilis
Toiset pitävät "syötävää = esculenta" - korvasientä Gyromitra esculenta Stenmurkla- kulinaarisena nautintona ja toiset eivät ole sitä koskaan syöneet, joten keskustelut siitä ovat erittäin yksipuolisia. Mutta kemialliset aineet ovat kuitenkin kaikkien tasapuolisesti arvioitavissa myrkyllisiksi.
- Gyromitriini
Suomalainen Heikki Pyysalo et al. osoittivat gyromitriinin korvasienen tavallisimmaksi hydratsiinijohdannaiseksi. Sitä oli 87,5% kaikista hydratsoneista. Sen lisäksi siinä oli vielä kahdeksan muuta hydratsonia ( alkoholiuutteesta). Nämä yhdisteet kuitenkin vähenivät pitkän kuivatuksen tai ryöppäyksen yhteydessä. Aluksi luultiin, että näillä toimenpiteillä päästiin kaikista tämän kuulemma herkullisen sienen myrkyistä. Mutta osa gyromitriinia olikin orgaaniseen molekyyliin liittynyttä.
Jos hydrolysoitiin sientä suolahapolla, saatiin kaikki gyromitriini vapautumaan Siitä tuli ensin asetaldehydiä ja N-metyyli-N-formyylihydratsiinia (MFH) , CH3-CH=N-N (Formyl)(Methyl)
Sitten matalassa pH:ssa siitä tuli vielä muurahaishappoa (HCOOH) ja monometyylihydratsiinia (MMH).
Mono- metyl-hydratsiinin, MMH-määrästä (H2N-HCH3) taas voi laskea sienen alkuperäisen gyromitriinin pitoisuuden.
Hydratsiiniosa on H2= N-N = H2-perusmallia, gyromitriinin alkumuotoa.
Kaikenlaiset korvasienituotteet sisältävät gyromitriinia.
Tuoreessa ruotsalaisessa korvasienessä on 200 mg gyromitriinia kilossa tuoretta sientä. Jos sitä säilöö 3-6 kk lämpötilassa, joka on 23-25 astetta, on myrkyn määrä laskenut puoleen haihtumisen takia. Haihdutusta ei saa suorittaa kovin lähellä ihmisten oleskelupaikkaa ( haihtuva sienimyrkky on ällöttävän hajuinen ja leviää koko ilmatilaan huoneistossa kaasulakien mukaan) . Tämä sieni voi siis myrkyttää ihmisiä, vaikka he eivät sitä söisikään!
Keitetty ja säilötty korvasieni sisältää matalimpia gyromitriinipitoisuuksia. Ruokaa laitettaessa menee myrkky keittoveteen ja höyryyn. Tämän takia on erittäin epäsopivaa käyttää keittolientä tai säilöntälientä kastikkeisiin tai muhennoksiin maunlisääjänä. Jos sama henkilö usein valmistaa ruokaa tuoreista tai kuivatuista korvasienistä, asiasta voi kehkeytyä työmiljööongelma.
- Gyromitriinin muuntuminen reaktiivisiksi ja vahingollisiksi tuotteiksi
- Heti kun sieni tuodaan huoneenlämpöön, alkaa gyromitriini hajota N-metyyli-N-formyylihydratsiiniksi (MFH) ja asetaldehydiksi (CH3CHO) .
- Kun gyromitriini ja MFH tulevat mahahapon vaikutukseen, ne hydrolysoituvat MMH-muotoon ja samalla tulee asetaldehydiä ja muurahaishappoa (HCOOH).
Sitten maksa oksidoi hydratsiinijohdoksen reaktiivisiin muotoihin, jotka aiheuttavat vapaita radikaaleja.
Gyromitriini ja MFH sitoutuvat orgaanisiin molekyyleihin ja DNA:han.
O-metyyliguaniini on eräs tulos.
Mutaatiofrekvenssi nousee. Acetyl-CoA voi kiinnittyä vapaaseen aminoryhmään ja jos asetyyliryhmä kiinnittyy hydratsiineihin, ne eivät aktivoidu vapaiksi radikaaleiksi asetyloituneina.
- Gyromitriinimyrkytys antaa kaksivaiheiset oireet:
Oireista useimmat aiheutuvat hydratsiinien (MFH, MMH) vapaista aminoryhmistä, jotka reagoivat aldehydien (-CHO), ketonien -C=O) ja karbonyyliryhmien kanssa hydratsonien muodostuessa. Sellaiset reaktiot suoliston diaminioksidaasin (DAO) kanssa johtavat allergian tapaisiin suolistoreaktioihin.
Vastaavat reaktiot pyridoksaali-5-fosfaatin ( aktiivin B6-vitamiinin) kanssa johtavat neurologisiin häiriöihin hepatorenaalin vaiheen aikana.
Maksassa tapahtuu metabolisoitumista vapaiksi metyyliradikaaleiksi.
- Myrkytyksen hoidossa
Jos kramppitaipumusta esiintyy, annetaan lisää pyridoksiinia ja myös diatsepaamia.
Asetylkysteiinistä lienee myös etua.
Nesteytys sekä elektrolyytti -ja happo-emästasapainon hoito ovat tärkeitä.
Verensokeria on seurattava hypoglykemiavaaran takia.
Glukoosi-infuusiota on annettu oireisille.
Hb ja LD seurataan.
Virtsan alkalisointia suositellaan huomattavassa hemolyysissä.
Koska on ollut foolihaponkin puutetta, sitä on annettu 20 - 200 mg/ vrk vaikeassa tapauksessa.
- Pitkäaikaisvaikutukset
- Pohjoismaiset suositukset korvasienen suhteen
MORCHELLA elata, MORCHELLACEAE
http://sv.wikipedia.org/wiki/Toppmurkla
Yleensä korvasientä syö vain suomalaiset ja ruotsalaiset. Puolalaiset keräävät sitä markkinoitavaksi näihin kahteen maahan, mutta eivät syö itse sitä. Ranskassa tai Italiassa ei käytetä korvasientä. Eräs italialainen sienikirja kertoo korvasienestä, että "se on hyvin myrkyllinen ja sitä kuuluu syötävän Pohjoismaissa". Dietistien mielestä korvasieni olisi paras kieltää myynnistä. Samalla kuitenkin jopa dietisteissä on korvasientä maistaneita, joten kiellot ja käskyt ovat vähän paperiasian tasoa. Omasta puolestani olen tavannut vain Suomessa henkilöitä, jotka käyttävät nykyisinkin korvasientä ruokana. Käyttö Ruotsissa on ilmeisesti laantumassa.
Yleisen lahottajasienen, korvasienen, sijasta suositellaan käytettäväksi täysin myrkytöntä kartiohuhtasientä, joka on aika saman näköinen, mutta suipompi.
( VRT:
Lähde internetistä hakusanana ”Toppmurkla- sieni”
Kartiohuhtasieni (Toppmurkla) Syn. Morchella conica . Hyvä tietää,että huhtasieni on täysin myrkytön sieni ja erinomainen suoraan pannulla paistettuna.?
- VERRATTAESSA ERI SIENIMYRKKYJÄ
Tässä vertailussa käytetään varhaisista alle 6 tunnissa alkavista sienimyrkkyoireyhtymistä kuutta ryhmänimeä
mahasuolisto-oireyhtymä ( resinoid syndromes)
muskariini-oireyhtymä (sudorinen, kolinerginen oireyhtymä) erityksiä aiheuttava
pantheriini- - oireyhtymä ( myko-atropiininen, antikolinerginen oireyhtymä)
kopriini-oireyhtymä ( antabusoireyhtymän kaltainen)
narkotiini- oireyhtymä ( psilocybin oireyhtymä, hallusinatorinen oireyhtymä)
paxillus- oireyhtymä ( poikkeuksellinen)
Myöhäisiä oireyhtymiä, joiden oireet alkavat 6 tunnin jälkeen ovat:
phalloidiini- oireyhtymä ( joka vastaa 90- 95 %:sta syödyistä sienistä johtuvista kuolemista)
orellaniini- oireyhtymä
gyromitriini-oireyhtymä.
uudemmat havaitut oireyhtymät, joissa on akuutti munuaisvaurio, joka kehittyy nopeammin kuin oralleniinioireyhtymässä ( Amanita proxima),
erythermalgia (Clitocybe amoenolens),
rhabdomyolysis (Tricholoma equestre)
keskushermoston syteeminen toiminnanpettäminen (Hapalopilus rutilans).
LÄHDE: Saviuc P, Flesch F [Acute higher funghi mushroom poisoning and its treatment Presse Med. 2003 Sep 20;32(30):1427-35.
PRINCIPLE:
The various mushroom poisoning syndromes are summarised together with elements underlining uncertainty and lack of knowledge. For each of the classical syndromes concerned, classified in delays inferior or superior to 6 hours, the toxins and their mechanisms of action, the main mushrooms responsible, the symptoms and their treatment are all presented.
EARLY SYNDROMES: Characterised by early onset within 6 hours, these represent the majority of intoxications. There are 6 syndromes: gastro-intestinal (resinoid), muscarine (sudorien, cholinergic), pantherine (myco-atropine, anticholinergic), coprine (similar to the antabuse syndrome), narcotine (psilocybin, hallucinatory) and paxillus syndrome (exceptional).
LATE SYNDROMES: Characterised by an onset after six hours, they regroup the phalloid syndrome that is responsible for 90 to 95% of deaths due to higher funghi mushrooms, the orellanine and gyromitrin syndrome and
new syndromes identified over the past decade concerning acute renal failure with shorter onset than during the orellanine syndrome (Amanita proxima), erythermalgia (Clitocybe amoenolens), rhabdomyolysis (Tricholoma equestre) and central nervous system failure (Hapalopilus rutilans).
Lähde
Andersson C. Vår Föda 3/94.
Internet: ”Toppmurkla- sieni” Suom. nimen haku.
Läkartidning 35/93.
PubMed: ”Gyromitrin”
Vanhoista dietetiikan opiskeluajan muistiinpanoista koottua käännöstä ja internetistä lisää 2005-08-06 18:54
Uusi sienestyskausi alkaa: Kevään korvasienet
http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/10086453-big.jpg
KORVASIENI on Gyromitra esculenta nimeltään.
AAMULEHTI antaa seuraavaa yleisöneuvontaa:
HUOM maailmassa ei siis muut kansat kuin suomalaiset ja ruotsalaiset syö tätä sienilajia. Sitä pidetään LIIAN MYRKYLLISENÄ muualla maailmassa.
KORVASIENI on Gyromitra esculenta nimeltään.
AAMULEHTI antaa seuraavaa yleisöneuvontaa:
HUOM maailmassa ei siis muut kansat kuin suomalaiset ja ruotsalaiset syö tätä sienilajia. Sitä pidetään LIIAN MYRKYLLISENÄ muualla maailmassa.
- Suomalisenen suhtautuminen on alla kuvatun kaltaista.( Kts. seuraava teksti aiheesta GYROMITRIINI. Se on korvasienen myrkyn yleisnimi.
Herkullisesta, mutta erittäin myrkyllisestä korvasienestä on tehty havaintoja ainakin Ylöjärvellä.Kuivassa maastossa ja hakkuualueilla kasvavat korvasienet nousevat maan pinnalle yleensä huhti-toukokuussa. Kylmä kevät on myöhästyttänyt sienisatoa.Pirkanmaan Marttojen erikoisneuvoja Raija Laitinen kehottaakin vielä malttamaan ennen poimimista.- Sienten kannattaa antaa kasvaa hetken. Ne ovat vielä aika pieniä. Ne kypsyvät kyllä muutamassa viikossa nyt kun on ollut sateisia ilmoja.Ollakseen syöntikelpoisia korvasienet täytyy ehdottomasti keittää runsaassa vedessä ennen syömistä.- Nyrkkisääntö on, että vettä tarvitaan viisi litraa sienikiloa kohden. Keittoaika on kaksi kertaa viisi minuuttia kerrallaan. Vedet vaihdetaan välillä, Laitinen kertoo.(= ryöppäys)Ennen keittämistä ja sen jälkeen sienet täytyy huuhdella kunnolla. Korvasienestä saa herkullisia keittoja ja muhennoksia. Se on myös käyttökelpoinen pakastesieni. Kirsi Romppanen
torsdag 22 oktober 2009
Ruokamyrkytys elintarvikkeesta kuten sienestä
Sjukdomsinformation om matförgiftning
Annan benämning: livsmedelsburet utbrott
Här tas endast upp matförgiftningar som orsakats av mikroorganismer och deras toxiner (gifter). Matförgiftningar kan även orsakas av kemiska ämnen och rena gifter, till exempel svampförgiftning.
I en studie från Livsmedelsverket 1994 framkom att betydligt fler människor matförgiftas i Sverige än vad som noteras i den officiella statistiken. Antalet kan vara så stort som en halv miljon människor årligen. Hälften av dessa matförgiftas vid restaurangbesök och hälften av mat tillagad i hemmet. I en annan studie beräknades att 338 000 personer matförgiftas i Sverige varje år till en kostnad av 731 miljoner.
Enligt vår officiella statistik inträffar cirka 100 utbrott och cirka 2 000 sjukdomsfall årligen. Det är endast en bråkdel av alla matförgiftningar som blir rapporterade.
Orsakande mikroorganismer/agens
Definitionen på ett livsmedelsburet utbrott enligt Världshälsoorganisationen (WHO) är minst två sjukdomsfall efter intag av samma livsmedel.
Livsmedelsburen smitta/matförgiftning kan delas upp i två olika grupper, infektion och förgiftning.
- Infektion: Maten innehåller mikroorganismer som från mag-och tarmkanalen tränger in i tarmväggen och orsakar inflammation (till exempel Salmonella, Shigella, Campylobacter, Yersinia, Calicivirus)
- Förgiftning: Maten blir förorenad av framför allt bakterier som vid sin tillväxt bildar bakteriegifter (toxiner) till exempel Staphylococcus aureus, Clostridium perfringens och Bacillus cereus. Clostridium botulinum är också en toxinbildande bakterie men orsakar helt andra symtom än de övriga. Vissa förorenande mikroorganismer kan också via sina egna enzymer omvandla till exempel äggviteämnen (proteiner) i livsmedlet till toxiska produkter.
Omkring en tredjedel av de rapporterade livsmedelsutbrotten orsakas av någon organism inom "infektionsgruppen". Ungefär en tredjedel orsakas av någon toxinbildande mikroorganism, medan man i resten av fallen inte återfinner något smittämne överhuvudtaget. De senaste åren är andelen okända betydligt högre (60-70 procent) om man tittar på rapporterna och infektionsgruppen större än toxingruppen.
Livsmedel kan bli smittfarligt på grund av:
- Att smittämnet finns med i livsmedlet redan från början och ges möjlighet till växt. Så kan t.ex. C. perfringens, vars sporer finns naturligt i jord och på grönsaker överleva tillagning av långkok, typ kalops, och vid bristande avsvalning tillväxa i stora mängder. Toxin kan då bildas i tarmen när bakterien återgår till sporform.
- Att icke sporbildande bakterier överlever, och eventuellt tillväxer, om tillagningstemperaturen varit för låg och livsmedlet därefter förvarats på ett felaktigt sätt, till exempel Salmonella i äggrätter, Campylobacter i kyckling, diverse olika bakterier i kryddor.
- Att en person som är smittbärare, till exempel av calicivirus, förorenar livsmedlet genom att t.ex. skära skinka/sallad eller garnera tårta, i dessa fall förökas smittämnet alltså ej i livsmedlet.
- Att livsmedlet bevattnats, behandlats eller sköljts i förorenat vatten (Shigella, Salmonella, EHEC i olika salladssorter, calicivirus, hepatit A i hallon).
- Att naturligt förekommande ämnen i livsmedlet via inverkan av förorenande mikroorganismer omvandlats till ”gifter”, till exempel till histamin i fisk.
Symtom, komplikationer, behandling och diagnostik
Symtombild och inkubationstid beror på typen av smitta. I allmänhet har toxinförgiftningar en kort inkubationstid (några enstaka timmar till ett dygn), medan den vid infektionerna brukar vara något längre och för vissa smittämnen upp till veckor. Symtomen inkluderar oftast diarréer, kräkningar, magsmärtor och ibland feber.
Allmänt förebyggande åtgärder
Goda kunskaper i livsmedelshygien bör krävas av dem som lagar mat åt andra. Det är viktigt att känna till vad som är risklivsmedel och att förstå vikten av nedkylning och varmhållning. Man bör till exempel inte grava kyckling eller servera anklever som inte upphettats till mer än 45°C (en temperatur som i en del matrecept anges som tillagningstemperatur). Inte heller skall man hälla den använda kycklingmarinaden på den tillagade maten.
Livsmedelsarbetare som hanterar oförpackade livsmedel skall inte arbeta om de är magsjuka. Man bör även stanna hemma från arbetet i ytterligare två dagar då man blivit frisk (gäller speciellt calicivirus). Om denna regel följdes skulle många matförgiftningar kunna undvikas.
Åtgärder vid inträffade fall och/eller utbrott
Misstänkta matförgiftningar ska alltid snabbt anmälas till miljökontoret eller motsvarande i kommunen. Det är viktigt att tidigt utreda matförgiftningar för att hinna ta prov på kvarvarande livsmedel. Prov bör också tas på några av de drabbade. Det kan vara lämpligt att provta cirka fem personer och undersöka för både bakterier, virus och parasiter.
Kommentarer
Livsmedelsburna utbrott är alltså vanliga och förekommer mycket oftare än vad som anges i den officiella statistiken. Vid utredning av utbrott har man funnit att orsaken ofta varit kunskapsbrist, slarv eller andra brister i livsmedelshygienen. Det har handlat om felaktig nedkylning, dålig kylförvaring, otillräcklig upphettning men också om att en smittbärare förorenat något livsmedel. Kunskaper i livsmedelshygien är sålunda A och O.
- Totalt 200 personer drabbades av magsjuka efter att ha ätit toscatårta, frukttårta, semlor eller bakelser från ett konditori i västra Sverige. Eftersom smittan, som troligen var norovirus, spreds via flera sorters bakverk hade den troligen sitt ursprung hos personalen som bakat dem.
Aflatoksiinit ja pähkinät
Pähkinöitten home aflatoksiini
Wikipediassakin on tästä aflatoksiinsita teksti ja kuva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aflatoxin_B1.svg
AFLATOKSIINI on homesienten tuottama terveydelle haitallinen yhdiste, joka on voimakas ja tunnettu karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Aflatoksiini vaikuttaa niin sanotun epoksidimekanismin kautta. Aflatoksiinia erittyy monissa homesienilajeissa, joista merkittävimpiä ovat ASPERGILLUS-suvun homeet-
Aflatoksiini löydettiin 1960, kun selviteltiin nuoria kalkkunoita tappaneen Turkey X-sairauden aiheuttajaa. Syylliseksi löydettiin ASPERGILLUS FLAVUS jonka erittämästä myrkystä (toksiini) aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. PARASITICUS, A. NOMIUS ja A. TAMARII. Aflatoksiini on erityisesti pähkinoitten ongelma.
Aflatoksiineja on mm.B1, B2, G1, G2, M1, M2, B2A ja G2A.
ASPERGILLUS FLAVUS ja A. PARASITICUS tuottavat aflatoksiineja B1, B2, G1 ja G2. Niitä tuottuu lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja niitä löytyy maahantuotetuissa elintarvikkeissa kuten pähkinät, kuivatut hedelmät ja maissi.
Afltatoksiini M1 on on aflatoksiini B1:n aineenvaihdunnallinen tuote, ja sitä muodostuu lehmän maitoon, jos lehmä on saanut sellaista rehua, joka on aflatoksiini B1-pitoista. Koska tämä B1 aflatoksiini on genotoksinen ja syöpääsynnyttävä, sille ei ole annettu mitään " siedettävää arvoa (TDI)" . On esitetty riskipitoisuus maksasyövän esiintymiselle 100 000 ihmisen joukossa elinaikana ja tämä on aflatoksiinin päivittäinen saantitaso 1 mg/ kehonpainokiloa kohden. Nykyajan tekniikalla ei ole vielä mahdollista täysin estää aflatoksiineja elintarvikkeissa. Sen takia niille annetut raja-arvot oli aiemmin asetettu hyvinkin mataliksi. Kehoittamalla parempiin tuotantovaiheen olosuhteisiin ja varastoimisolosuhteisiin voidaan edelleen vähentää aflatoksiinien esiintymistä-.
Jos on työympäristössä riskiä aflatoksiinipölystä tai itiöistä, on käytettävä suodattimen omaavaa hengityssuojainta (P-2).
Riskituotteisiin kuuluu myös mausteet ja öljykasvien siemenet. Pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien aflatoksiinipitoisuutta voidaan lajittelulla tai muulla mekaanisella menetelmällä vähentää.Sensijaan on kiellettyä vähentää aflatoksiinia kemiallisin menetelmin.
Eri tuotteissa on annettu aiemmin matalahkot korkeimmat sallitut
pitoisuudet aflatoksiini B1:lle ( ug/kg, mikrogrammaa kilossa)
tai B1+B2+G1+G2 summalle
tai M1 metaboliitille.
Tuotteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:
Maapähkinät,pistache, pähkinät ja kuivatut hedelmät
Vilja, tattari mukaanluettuna
Maito.
YK:n komissio, joka lyö lukkoon kansainvälistä elintarvikelainsäädäntöä Codex Alimentarius oli päättänyt kohottaa entisistä matalista arvoista aflatoksiinin raja-arvon eli noin 4 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan/ kg elintarviketta. Tämä tapahtui lokakuussa 2008.
EU on joutunut täten vuodenvaihteesta 2008- 2009 päästämään markkinoille manteleita, hasselpähkinöitä ja pistache-pähkinöitä, joissa on korkeampia pitoisuuksia aflatoksiinia, joten maksasyövän riski täten on kohonneempi.
Oma kommenttini: Varotoimena voi sanoa, että yksipuolista, tään ryhmän elintarvikkeiden käyttöä tulisi pitää tarpeeksi harvana. Sopiva elintarvikkeitten vaihteleminen ravinnossa on aina paljon edullisempiseikka, kuin minkä tahansa saman elintarvikkeen jatkuva käyttäminen.
Hyvin suuri virhe, jota kukaan älköön tehkö on pestä ja huuhdella pähkinöitä ja sitten kuivattaa niitä huoneenlämmössä. Siitä home riehahtaa todellakin.
Muta mikrouunissa kuumennus ja suolaaminen ei liene haitaksi.
Wikipediassakin on tästä aflatoksiinsita teksti ja kuva.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aflatoxin_B1.svg
AFLATOKSIINI on homesienten tuottama terveydelle haitallinen yhdiste, joka on voimakas ja tunnettu karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Aflatoksiini vaikuttaa niin sanotun epoksidimekanismin kautta. Aflatoksiinia erittyy monissa homesienilajeissa, joista merkittävimpiä ovat ASPERGILLUS-suvun homeet-
Aflatoksiini löydettiin 1960, kun selviteltiin nuoria kalkkunoita tappaneen Turkey X-sairauden aiheuttajaa. Syylliseksi löydettiin ASPERGILLUS FLAVUS jonka erittämästä myrkystä (toksiini) aflatoksiini on saanut nimensä. Myöhemmissä tutkimuksissa on löydetty myös kolme muuta aflatoksiinin tuottajaa, jotka ovat A. PARASITICUS, A. NOMIUS ja A. TAMARII. Aflatoksiini on erityisesti pähkinoitten ongelma.
Aflatoksiineja on mm.B1, B2, G1, G2, M1, M2, B2A ja G2A.
ASPERGILLUS FLAVUS ja A. PARASITICUS tuottavat aflatoksiineja B1, B2, G1 ja G2. Niitä tuottuu lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja niitä löytyy maahantuotetuissa elintarvikkeissa kuten pähkinät, kuivatut hedelmät ja maissi.
Afltatoksiini M1 on on aflatoksiini B1:n aineenvaihdunnallinen tuote, ja sitä muodostuu lehmän maitoon, jos lehmä on saanut sellaista rehua, joka on aflatoksiini B1-pitoista. Koska tämä B1 aflatoksiini on genotoksinen ja syöpääsynnyttävä, sille ei ole annettu mitään " siedettävää arvoa (TDI)" . On esitetty riskipitoisuus maksasyövän esiintymiselle 100 000 ihmisen joukossa elinaikana ja tämä on aflatoksiinin päivittäinen saantitaso 1 mg/ kehonpainokiloa kohden. Nykyajan tekniikalla ei ole vielä mahdollista täysin estää aflatoksiineja elintarvikkeissa. Sen takia niille annetut raja-arvot oli aiemmin asetettu hyvinkin mataliksi. Kehoittamalla parempiin tuotantovaiheen olosuhteisiin ja varastoimisolosuhteisiin voidaan edelleen vähentää aflatoksiinien esiintymistä-.
Jos on työympäristössä riskiä aflatoksiinipölystä tai itiöistä, on käytettävä suodattimen omaavaa hengityssuojainta (P-2).
Riskituotteisiin kuuluu myös mausteet ja öljykasvien siemenet. Pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien aflatoksiinipitoisuutta voidaan lajittelulla tai muulla mekaanisella menetelmällä vähentää.Sensijaan on kiellettyä vähentää aflatoksiinia kemiallisin menetelmin.
Eri tuotteissa on annettu aiemmin matalahkot korkeimmat sallitut
pitoisuudet aflatoksiini B1:lle ( ug/kg, mikrogrammaa kilossa)
tai B1+B2+G1+G2 summalle
tai M1 metaboliitille.
Tuotteet on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:
Maapähkinät,pistache, pähkinät ja kuivatut hedelmät
Vilja, tattari mukaanluettuna
Maito.
YK:n komissio, joka lyö lukkoon kansainvälistä elintarvikelainsäädäntöä Codex Alimentarius oli päättänyt kohottaa entisistä matalista arvoista aflatoksiinin raja-arvon eli noin 4 mikrogrammasta 10 mikrogrammaan/ kg elintarviketta. Tämä tapahtui lokakuussa 2008.
EU on joutunut täten vuodenvaihteesta 2008- 2009 päästämään markkinoille manteleita, hasselpähkinöitä ja pistache-pähkinöitä, joissa on korkeampia pitoisuuksia aflatoksiinia, joten maksasyövän riski täten on kohonneempi.
Oma kommenttini: Varotoimena voi sanoa, että yksipuolista, tään ryhmän elintarvikkeiden käyttöä tulisi pitää tarpeeksi harvana. Sopiva elintarvikkeitten vaihteleminen ravinnossa on aina paljon edullisempiseikka, kuin minkä tahansa saman elintarvikkeen jatkuva käyttäminen.
Hyvin suuri virhe, jota kukaan älköön tehkö on pestä ja huuhdella pähkinöitä ja sitten kuivattaa niitä huoneenlämmössä. Siitä home riehahtaa todellakin.
Muta mikrouunissa kuumennus ja suolaaminen ei liene haitaksi.
onsdag 21 oktober 2009
Viljan homeet. A- ja B- trikotoseenit; Okratoksiini A
Trikotoseenejä on yli 150 eri toksiinia. Niihin kuuluu mm seuraavat:
DON = deoxynivalenol, deoksinivalenoli
DAS, diacetoxyscurpenol, diasetoksiskurpenoli
Fusarium-X, fux-x
Nivalenol, niv, nivalenoli
Neosolaniol, neo, neosolanioli
Ht-2 toxin, Ht-2 toksiini
T-2 toxin, T-2 toksiini
3 Ac-DON
Trichotesin, trikotesiini
T-2 tetraol, T-2 tetraoli
Trichothecolon, trikotekoloni
Scirpentriol, skirpentrioli
Verrucarol, verrukaroli
Ruotsissa kiinnitetään erityisesti sellaisiin mykotoksiineihin huomiota kuin vehnän ja rukiin trikoteseenit ja okratoksiini A.
Trikotoseeneja muodostaa FUSARIUM-sienet, jotka pystyvät tartuttamaan itävää viljaa ja homeet muodostavat toksiineja jo pellossa. Näitten toksiinien hankaluus on niiden vaikutus immuunipuolustukseen. Immuunipuolustus alenee, tulee verenvuotoja, ripulia ja oksennuksia. Jollekin on tullut myös sisäisiä verenvuotoja.
Mainittu okratoksiini A , jota puolestaan tekee PENICILLIUM VERRUCOSUM, esiintyy lähinnä sellaisessa viljassa, jota varastoidaan liian suuressa vesipitoisuudessa. Okratoksiini A on munuaismyrkky ja aiheuttaa tuumoreita.
Jotta viljassa muodostuu hometoksiineja kuivatuksen jälkeen, on viljan vesiaktiivisuus ( vattenaktivitet) useimmissa tapauksissa ylittänyt 0,70. Hometoksiinin muodostus vaatii vesiaktiivisuuden 0,80.
Kun on analysoitu viljanjyvien ytimiä, niissä esiintyneet tavallisimmat homesuvut ovat olleet FUSARIUM ja PENICILLIUM. Muista, ns. varastohomeista tavallisimpia ovat olleet satunnaisesti esiintymällä suvut ASPERGILLUS ja EUROTIUM; niiden infektoimisaste on matala.
FUSARIUM-lajien jatkoanalyysissä esiintyi F. POAE vehnässä ja rukiissa. Tavallisia olivat myös F. CULMORUM ja F. TRICINCTUM sekä F. AVENACEUM.
Ruotsin oloissa FUSARIUM-lajit tuottavat trikoteseenejä, joita analysoitu A- ja B-trikoteseenejä 13 erilaista. Ruotsissa tuottuu lähinnä DON eli deoksinivalenolia havaittavissa määrin.
Analyyseissä ilmoitetaan mykotoksiinin määrät yksiköillä log CFU/ g. Sille on asetettu korkein sallittu yläraja tuotteissa ja TDI arvo.
CFU= Colony Forming Units.
LÄHDE:
Olsen Minna, Möller Tord: Mögel och mykotoxiner i spannmål
DON har riskvärderats av JECFA (73)och av EFSA/ EU:s Scientific Committee
for Food (76) och fastställt ett TDI på 1 μg/kg kv. DON har inte bedömts som
carcinogent och TDI är satt utifrån effekter på immunförsvar, tillväxt och
reproduktion.
DON = deoxynivalenol, deoksinivalenoli
DAS, diacetoxyscurpenol, diasetoksiskurpenoli
Fusarium-X, fux-x
Nivalenol, niv, nivalenoli
Neosolaniol, neo, neosolanioli
Ht-2 toxin, Ht-2 toksiini
T-2 toxin, T-2 toksiini
3 Ac-DON
Trichotesin, trikotesiini
T-2 tetraol, T-2 tetraoli
Trichothecolon, trikotekoloni
Scirpentriol, skirpentrioli
Verrucarol, verrukaroli
Ruotsissa kiinnitetään erityisesti sellaisiin mykotoksiineihin huomiota kuin vehnän ja rukiin trikoteseenit ja okratoksiini A.
Trikotoseeneja muodostaa FUSARIUM-sienet, jotka pystyvät tartuttamaan itävää viljaa ja homeet muodostavat toksiineja jo pellossa. Näitten toksiinien hankaluus on niiden vaikutus immuunipuolustukseen. Immuunipuolustus alenee, tulee verenvuotoja, ripulia ja oksennuksia. Jollekin on tullut myös sisäisiä verenvuotoja.
Mainittu okratoksiini A , jota puolestaan tekee PENICILLIUM VERRUCOSUM, esiintyy lähinnä sellaisessa viljassa, jota varastoidaan liian suuressa vesipitoisuudessa. Okratoksiini A on munuaismyrkky ja aiheuttaa tuumoreita.
Jotta viljassa muodostuu hometoksiineja kuivatuksen jälkeen, on viljan vesiaktiivisuus ( vattenaktivitet) useimmissa tapauksissa ylittänyt 0,70. Hometoksiinin muodostus vaatii vesiaktiivisuuden 0,80.
Kun on analysoitu viljanjyvien ytimiä, niissä esiintyneet tavallisimmat homesuvut ovat olleet FUSARIUM ja PENICILLIUM. Muista, ns. varastohomeista tavallisimpia ovat olleet satunnaisesti esiintymällä suvut ASPERGILLUS ja EUROTIUM; niiden infektoimisaste on matala.
FUSARIUM-lajien jatkoanalyysissä esiintyi F. POAE vehnässä ja rukiissa. Tavallisia olivat myös F. CULMORUM ja F. TRICINCTUM sekä F. AVENACEUM.
Ruotsin oloissa FUSARIUM-lajit tuottavat trikoteseenejä, joita analysoitu A- ja B-trikoteseenejä 13 erilaista. Ruotsissa tuottuu lähinnä DON eli deoksinivalenolia havaittavissa määrin.
Analyyseissä ilmoitetaan mykotoksiinin määrät yksiköillä log CFU/ g. Sille on asetettu korkein sallittu yläraja tuotteissa ja TDI arvo.
CFU= Colony Forming Units.
LÄHDE:
Olsen Minna, Möller Tord: Mögel och mykotoxiner i spannmål
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)