Karvaslakit, Bitterskivlingar GYMNOPILUS, STROPHARIACEAE .Lainsäädännöstä

Karvaslakit (Gymnopilus) on helttasienisuku. Eräs sukuun kuuluva laji on kangaskarvaslakki
Jotkut karvaslakit sisältävät hermoston toimintaa häiritseviä hermomyrkkyjä, psilosybiiniä ja psilosiinia ja niitä on käytetty päihteenä. Laki tulkitsee ne huumausaineiksi.
Lajeja

• Isokarvaslakki (Gymnopilus junonius)
• Kangaskarvaslakki , Fläckig bitterskivling (Gymnopilus penetrans)
• http://sv.wikipedia.org/wiki/Fl%C3%A4ckig_bitterskivling
• Rahkakarvaslakki (Gymnopilus fulgens)
• Ruskokarvaslakki (Gymnopilus picreus)

Lähteet

1. Savela, Markku: Gymnopilus CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.
2. Suomen ympäristökeskus: Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Teoksen verkkoversio
3. http://www.paihdelinkki.fi/pikatieto/?c=Sienet
4. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931603

Aiheesta muualla

• MushroomExpert: The Genus Gymnopilus (englanniksi)
• UniProt, Taxonomy: Gymnopilus (englanniksi)

• • Lainsäädäntö

  Madonlakkien sukuun (PSILOCYBE)  kuuluvien sienten kasvattaminen, kerääminen, hallussapito, käyttö ja myynti ovat Suomessa huumausainelain (1289/93, 2 §:n 1 momentti) mukaan rikos Kasvatuskielto kirjattiin lakiin syyskuussa 2008 lähtien.Helsingin käräjäoikeus on katsonut psilosybiinisienet erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi.
  YK:n Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus (1971) velvoittaa kaikkia osapuolia kieltämään psilosybiinin ja psilosiinin. Sopimuksessa on mukana maailman 217 itsenäisestä valtiosta 183.
  Alankomaissa tuoreiden aistiharhoja aiheuttavien sienten tuotanto ja myynti kiellettiin 2008. Jo aiemmin kiellon piirissä olivat kuivatut sienet. Uuden päätöksen taustalla on mediakohu tapahtumasta, jossa sieniä käyttänyt teini-ikäinen ranskalaismatkailija hyppäsi sillalta ja kuoli. Sienten käyttö, kasvatus ja kerääminen luonnosta ovat Hollannissa edelleen laillista, kuten myös muutaman psilosybiiniä sisältävän sienilajin myyminen smart shopeissa.

Muissakin sienissä on psilocybiiniä. Tuskin laki ehtii kattaa kaikkia huumesieniå, joilla on maailmanlaajuinen käyttö ja jopa liittymä kansankulttuuriin. 

Näissä luetellaan

madonlakkien, lantasienten (gödselsvampar)  (PSILOCYBE ssp) lisäksi: .

Kirjoheltat, Brokingar, PANAEOLUS
 ( Kts. Reunuskirjoheltta , Kantbroking, PANAEOLUS, cinctulus, subbalteatus
 http://sv.wikipedia.org/wiki/Panaeolus_subbalteatus)

Kaulussienet, Kragskivlingar, STROPHARIA,

Kuupikat, Hättingar,  CONOCYBE, BOLBITIACEAE.
(Kts. Sinityvikuupikka, Grönfothätting, CONOCYBE cyanopus, BOLBITIACEAE) 

Karvaslakit, Bitterskivlingar, GYMNOPILUS, (Otsikon sienilaji!)

Lahorusokkaat, söldskivlingar, PLUTEUS,
(Kts. Pajulahorusokas, Gråblå  skölding, P. salicinus )

 Psilosybiinisienet ei ole itsenäinen luokka eliölajien tieteellisessä luokittelussa, vaan yhdisteitä on esimerkiksi tietyissä madonlakki-, kirjoheltta-, kaulussieni-, kuupikka-, karvaslakki- ja lahorusokassuvun sienissä vaihtelevin pitoisuuksin.
Suomessa kasvavista sienistä suurimpia määriä psilosybiiniä ja jossain määrin myös psilosiinia sisältää suippumadonlakki.
 Mainittavia pitoisuuksia löytyy myös sinityvikuupikasta, reunuskirjoheltasta ja pajulahorusokkaasta
.Psilosybiinisienet voivat sisältää psilosiinin tai psilosybiinin demetyloituneita johdoksia, baeokystiiniä ja norbaeosystiiniä, sekä täysin erilaisia hermostoon vaikuttavia yhdisteitä kuten (euforisoivaa biogeenistä aminia)  fenyylietyyliamiinia.